Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
noudatettavaksi asetettu<strong>ja</strong> vähimmäisehto<strong>ja</strong>, joista työnanta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työntekijä eivät voi sopia toisin – <strong>ja</strong><br />
vaikka sopisivatkin, ei poikkeavaa ehtoa pidetä pätevänä, vaan se si<strong>ja</strong>sta työnanta<strong>ja</strong> joutuu<br />
soveltamaan vastaavaa lain säännöstä (ks. esim. TSL 13:6, TAL 39.1 § <strong>ja</strong> VLomaL 3 §).<br />
Vaikka sopimusvapaudelle on esitetty vaihtelevia perusteita, sillä on käsitteenä aina viitattu<br />
sopimuskumppaneiden kelpoisuuteen velvoittautua juuri keskinäisessä suhteessaan. Jo vanhastaan<br />
on korostettu, että sopimuksella ei voida – sopimusvapauden perusteella tai muutenkaan – asettaa<br />
velvoitteita sopimussuhteen ulkopuolisille henkilötahoille. Tällainen vaikutus edellyttää tuekseen<br />
nimenomaista lainsäännöstä. Sopimus saattaa esimerkiksi esineoikeuden säännösten no<strong>ja</strong>lla sitoa<br />
tertiusta siten, että se rajoittaa hänen oikeuttaan. Suoranaisia velvoitteita sopimussuhteen<br />
ulkopuolella oleville seuraa TEhtoL:sta <strong>ja</strong> sitä täydentävästä TSL 2:7:n yleissitovuussäännöksestä.<br />
Ensiksi mainitun perusteella sekä työnanta<strong>ja</strong>n että työntekijän <strong>ja</strong> viimeksi mainitun perusteella<br />
työnanta<strong>ja</strong>n on noudatettava työsuhteen ehtoina niitä määräyksiä, jotka työehtosopimuksen tehneet<br />
nk. työehtosopimusosalliset ovat heidän noudatettavikseen asettaneet. Työsuhteen osapuolten<br />
näkökulmasta nämä määräykset ovat lainsäännöksiin rinnastettavia norme<strong>ja</strong>, sillä ne eivät no<strong>ja</strong>a<br />
heidän omiin tahdonilmaisuihinsa, vaan tulevat työsuhteeseen ikään kuin ulkoapäin. Asiallisesti<br />
työehtosopimuksen normimääräykset ovat kuitenkin sopimusehto<strong>ja</strong>, joihin lainsäädännössä vain on<br />
liitetty työehtosopimusosallisten välisen sopimussuhteen ulkopuolelle ulottuvia oikeusvaikutuksia.<br />
Tästä näkökulmasta käsite sopimusvapaus eri elementteineen olisi ehkä sinänsä käytettävissä<br />
kuvaamaan myös sitä, miten <strong>ja</strong> missä rajoissa työehtosopimuksella voidaan velvoittaa työnantajia<br />
<strong>ja</strong>/tai työntekijöitä.<br />
Tällaisessa merkityksessä sopimusvapauden käsitettä ei kuitenkaan ole käytetty. Toisin kuin<br />
sopimusoikeudessa yleensä, sopimusvapaus ei työehtosopimuksen normatiivisessa ulottuvuudessa<br />
ole oletettu tai ”alkuperäinen”, vaan derivatiivinen, so. nimenomaisista lainsäännöksistä johdettu.<br />
Sopimuskumppaneilla on inter partes oletetusti rajoittamaton oikeus velvoittautua tehokkain<br />
oikeusvaikutuksin, <strong>ja</strong> lainsäädännölle jää vain tätä olettamaa rajoittava tehtävä.<br />
Työehtosopimusosallisten oikeus asettaa työsuhteissa noudatettavia norme<strong>ja</strong> sitä vastoin perustuu<br />
yksilöityyn, laissa annettuun kelpuutukseen. Ilman TEhtoL 1.1 §:ää (tai oikeastaan koko TEhtoL:a)<br />
mitään norminasettamisoikeutta ei 1950-luvulta vakiintuneen käsityksen mukaan saattaisi ollakaan.<br />
Jos rajoitutaan tarkastelemaan vain sisältövapautta <strong>ja</strong> sen komponentte<strong>ja</strong>, voidaan ensiksikin todeta,<br />
että työehtosopimukseen ei liity tyyppivapautta, vaan se on pikemminkin tiukkaan tyyppipakkoon<br />
sidottu oikeustoimi. Jotta sopimus saisi TEhtoL:ssa säädetyt normatiiviset oikeusvaikutukset, se<br />
19
Change language