Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Eli samasta sairaudesta aiheutuvat, enintään 30 päivän välein toistuvat työkyvyttömyys<strong>ja</strong>ksot<br />
lasketaan yhteen, <strong>ja</strong> kun summa saavuttaa työehtosopimuksessa asetetun palkallisten sairauspäivien<br />
enimmäismäärän (po. sopimuksessa työsuhteen kestosta riippuen 28:sta 56:een kalenteripäivää),<br />
sairausa<strong>ja</strong>n palkkaa ei enää makseta, ennen kuin työntekijä on välillä palannut työhön. Työhön<br />
paluusta huolimatta oikeutta sairausa<strong>ja</strong>n palkkaan ei vastaisuudessakaan synny, jos uusi<br />
työkyvyttömyys<strong>ja</strong>kso johtuu samasta sairaudesta <strong>ja</strong> se alkaa 30 päivän kuluessa edellisen<br />
päättymisestä.<br />
Tällä esimerkiksi valitulla määräyksellä saattaa olla erityinen merkitys työntekijälle, jolle vaikkapa<br />
kroonisen sairauden vuoksi kertyy lyhyin väliajoin toistuvia, ehkä sinänsä vain lyhytkestoisia<br />
poissaolo<strong>ja</strong>. 68 Pelkästään se, että palkallisten sairauspäivien kiintiö täyttyy ”tavanomaista”<br />
nopeammin, ei kuitenkaan voi(ne) konstruoida olettamaa välillisestäkään syrjinnästä terveydentilan<br />
perusteella. Jo verrokkiryhmän määrittäminen objektiivisesti olisi nimittäin ilmeisen vaikeaa.<br />
Vertailukohtana ei tietenkään voitaisi käyttää niitä työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan<br />
sairauspoissaolo<strong>ja</strong>, mutta tuskin myöskään eri sairauksien takia työstä poissa olleita. Joka<br />
tapauksessa tällaiset määräykset eivät täytä syrjivän normin kriteereitä, sillä työntekijän joutuminen<br />
erityisasemaan on riippuvainen normin soveltamisratkaisusta <strong>ja</strong> siinä huomioon otettavista<br />
tapauskohtaisista olosuhteista.<br />
Määräyksiä, joissa jonkin työsuhde-etuuden saamisen edellytykset olisi kytketty välittömästi<br />
työntekijän vammaisuuteen tai terveydentilaan, ei tarkastelluissa työehtosopimuksissa ole; lukuun<br />
ottamatta yhtä, seuraavassa esiteltävää poikkeusta. Yleisesti voidaan todeta, että vammaisten<br />
työntekijöiden positiivinen erityiskohtelu näyttäisi yhdenvertaisuuslain 5 §:n valossa olevan<br />
sallittua aina silloin, kun toimien tavoitteena on saattaa heidät yhtäläiseen asemaan muiden<br />
työntekijöiden kanssa. Näin ollen myös työehtosopimusten määräykset esimerkiksi ylimääräisistä<br />
lepo- tai elpymistauoista niille työntekijöille, joiden vamma <strong>ja</strong> työstä suoriutuminen sellaisten<br />
pitämistä edellyttävät, vaikuttaisivat – ainakin periaatteessa – syrjintäkieltojen kannalta<br />
ongelmattomilta. Sitä vastoin työehtosopimuksin tapahtuva työntekijän oikeuksien rajoittaminen<br />
suoraan vamman tai terveydentilan perusteella luo syrjintäolettaman. Kuten todettu,<br />
työehtosopimuskäytännöstä ei tällaisia rajoituksia voida osoittaa kuin yksi. Kunnallisen yleisen<br />
68 Sen, milloin toistuvien työkyvyttömyys<strong>ja</strong>ksojen aiheutta<strong>ja</strong>na on sama, milloin taas eri sairaus, ratkaisevat<br />
lääketieteessä kulloinkin vallitsevat käsitykset, <strong>ja</strong> yksittäistapauksessa lopputulema saattaa vaihdella diagnoosin<br />
tekevästä lääkäristä <strong>ja</strong> hänen kokemuksestaan riippuen. Eri aikoina ilmenevät <strong>ja</strong> toisistaan poikkeavat oireet voidaan<br />
ensi kädessä tulkita eri sairauksista aiheutuviksi, vaikka niiden taustalla olisi sama (sinänsä itsenäisenä sairautena<br />
39
Change language