Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vastaisia. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Jos sopimusehto<br />
on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon<br />
muuttamisen tai huomioon ottamatta jättämisen vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan muuttaa<br />
muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.<br />
Yhdenvertaisuuslainsäädännön tavoitteena on turvata samanlainen kohtelu <strong>ja</strong> estää erilainen kohtelu<br />
keskenään vertailukelpoisissa tilanteissa. 3 Henkilöitä voidaan asettaa eri asemaan, jos siihen on<br />
laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Sitä, milloin perustetta voidaan pitää hyväksyttävänä,<br />
arvioidaan yhdenvertaisuuden vaatimuksen näkökulmasta. Edellytyksenä sallitulle erilaiselle<br />
kohtelulle on se, että erottelulle on hyväksyttävä tarkoitus <strong>ja</strong> että erottelun keinot ovat asteeltaan<br />
kohtuullisia tavoiteltuun tarkoitukseen nähden. Tämä edellyttää tietenkin tapauskohtaista arviointia.<br />
Yhdenvertaisesta kohtelusta on säädetty myös työsopimuslaissa (55/2001; jäljempänä TSL). TSL<br />
2:2.1:ssa on asetettu työnanta<strong>ja</strong>lle syrjinnän kielto. Säännös muistuttaa rakenteeltaan perustuslain 6<br />
§:ää, jossa säädetään oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta <strong>ja</strong> kiellosta ilman hyväksyttävää perustetta<br />
asettaa henkilöitä eri asemaan. TSL 2:2.1:n mukaan työnanta<strong>ja</strong> ei saa ilman hyväksyttävää<br />
perustetta asettaa työnhakijoita/työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden,<br />
kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon,<br />
mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai<br />
muun näihin verrattavan seikan vuoksi.<br />
Syrjinnän käsite TSL:ssa on sama kuin yhdenvertaisuuslaissa. Tosin TSL:ssa on syrjintäperusteiden<br />
luettelossa mukana perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta <strong>ja</strong> muu näihin<br />
verrattava seikka, kun taas yhdenvertaisuuslain luettelosta nämä perusteet puuttuvat. Asiallista eroa<br />
säännösten kattavuudessa ei kuitenkaan ole nähtävissä, kun yhdenvertaisuuslaissa säädetään<br />
erikseen luetteloitujen perusteiden lisäksi, että mikä tahansa muu henkilöön liittyvä syy voi olla<br />
syrjivä.<br />
TSL 2:2.2:ssa säädetään lisäksi, että määräaikaisissa <strong>ja</strong> osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään<br />
työsopimuksen kestoa<strong>ja</strong>n tai työa<strong>ja</strong>n pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehto<strong>ja</strong> kuin<br />
muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.<br />
perustuslainmukaisesti eli perusoikeusmyönteisesti. Suviranta, Yhdenvertaisuudesta <strong>ja</strong> tasa-arvosta, s. 44.<br />
7
Change language