Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lisäksi on otettava huomioon se, että mahdollisesti syntynyt syrjintäolettama on kumottavissa,<br />
mikäli eri asemaan asettamiselle on esitettävissä hyväksyttävä peruste. Jos sitä vastoin<br />
oikeuttamisperustetta ei ole löydettävissä syrjintäolettaman kumoamiseksi, on tilanne toinen. 25<br />
Tutkimuksen tulokset esitetään ryhmiteltyinä seuraavien syrjintäperusteiden mukaan: työntekijän<br />
ikä, työntekijän perhesuhteet <strong>ja</strong> sukupuolinen suuntautuneisuus, työntekijän terveydentila <strong>ja</strong><br />
vammaisuus sekä työntekijän ammattiyhdistys- <strong>ja</strong> poliittinen toiminta. Työntekijän etnisen 26 tai<br />
kansallisen alkuperän taikka kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella erottelevia määräyksiä<br />
ei aineistossa ollut. Työsopimuslain 2:2.2:n erityisen kiellon vastaisia määräyksiä<br />
työehtosopimuksissa ei myöskään ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joita käsitellään<br />
<strong>ja</strong>ksossa 3.6. Työsuhde-etujen todettiin määrä- <strong>ja</strong> osa-aikaisissa työsuhteissa nimenomaan<br />
määräytyvän pro rata temporis<br />
-periaatteen mukaan. Jaksossa 3.7 tuodaan esille muutamia pääryhmiin kuulumattomia<br />
”erikoisuuksia”.<br />
3.2 Työntekijän ikä<br />
Työntekijän nuoren iän on työlainsäädännössä katsottu olevan peruste erityiselle suojelulle.<br />
Nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädetään muun ohessa alaikära<strong>ja</strong>sta vakituiseen<br />
työhön sekä alle 18-vuotiaan työa<strong>ja</strong>n pituudesta <strong>ja</strong> sijoittelusta. Sitä vastoin ikääntyviä työntekijöitä<br />
koskevia vastaavia erityissuo<strong>ja</strong>säännöksiä ei työlainsäädännössä ole. Työntekijän ikä on kuitenkin<br />
kielletty syrjintäperuste niin yhdenvertaisuuslaissa kuin TSL:ssakin. Mainituissa laeissa ei tuoda<br />
esille sitä, tarkoitetaanko niissä nuorta ikää vai jo tietyn korkeamman iän saavuttamista. Koska<br />
syrjintäperusteena on mainittu pelkkä ikä, lienee selvää, että tarkoituksena on suojella niin nuoria<br />
25<br />
Työtuomioistuin katsoi eduskunnan työaikauudistusta koskevassa tuomiossaan TT 2007:45, että hyväksyttävänä<br />
perusteena henkilöstön erilaiseen kohteluun ei voitu pitää sitä, että vanhan henkilöstön etuuksiin ei erilaisissa<br />
uudistuksissa yleensä puututa. Tämä peruste ei ollut riittävän painava, varsinkaan kun työaikauudistukseen ei liittynyt<br />
mitään sitovaa aikataulua, jonka kuluessa kaikki virkamiehet olisivat siirtyneet yhdenmukaisten työaikaehtojen piiriin.<br />
Eduskunnan virkamiesten työaikauudistus oli toteutettu siten, että ennen uudistusta virkasuhteessa olevalla henkilöstöllä<br />
oli oikeus pitää entinen säännöllinen työaikansa, joka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa oli kuusi tuntia<br />
vuorokaudessa. Uusien virkamiesten säännölliseksi työa<strong>ja</strong>ksi tuli 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Vanhoilla<br />
virkamiehillä oli oikeus siirtyä pidennettyyn työaikaan lisäkorvausta vastaan. Tuomiossa katsottiin, ettei vanhan <strong>ja</strong><br />
uuden henkilöstön työaikaetuuksissa todettuun huomattavaan eroon ollut näytetty olevan hyväksyttävää syytä. Uuteen<br />
henkilöstöön kuuluvilla kantajilla vahvistettiin olevan perustuslain 6 §:n <strong>ja</strong> eduskunnan virkamieslain 16 §:n no<strong>ja</strong>lla<br />
oikeus samoin perustein määräytyvään työaikakorvaukseen kuin samaa työtä tekevillä vanhoilla virkamiehillä.<br />
26<br />
Kysymys etnisestä alkuperästä on mielenkiintoinen. Yhdenvertaisuuslaissa tai muualla lainsäädännössä ei määritellä,<br />
mitä etnisellä alkuperällä tarkoitetaan. Ks. tältä osin Syrjintä työelämässä, s. 109.<br />
21
Change language