Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi

I Taustaa
1.1 Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys lainsäädännössä
Työelämässä on yhteiskunnan muiden osa-alueiden tavoin pyrkimyksenä yhdenvertaisuuden ja
tasa-arvon toteuttaminen. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on kirjattu jo perusoikeuksiin, mutta
myös muualla laissa on säädetty yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kielloista.
Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn 1 perusteella, ellei
siihen ole hyväksyttävää syytä. 2
Vuonna 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata
yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain
soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lailla on implementoitu EU:n työsyrjintädirektiivi
(2000/78/EY) ja rasismidirektiivi (2000/43/EY).
Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän,
kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden,
sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen
perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa
(609/1986; jäljempänä Tasa-arvoL).
1 Luettelo ei ole tyhjentävä. ”Luetteloa laadittaessa on pyritty pitämään silmällä sellaisia syrjintäperusteita, joita voidaan
suomalaisessa yhteiskunnassa pitää syrjintäkiellon ydinalueena. Kiellettyinä erotteluperusteina on lueteltu sukupuoli,
ikä, alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila ja vammaisuus. Luettelon muodostaminen kattavaksi
on edellyttänyt, että näihin rinnastetaan muut henkilöön liittyvät syyt. Sellaisia ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen
asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen
suuntautuminen ja asuinpaikka. Alkuperällä tarkoitetaan säännöksessä sekä kansallista ja etnistä että yhteiskunnallista
alkuperää.” Erotteluperusteiden luettelossa ei ole mainittu nimenomaan rotua ja ihonväriä, koska alkuperän käsitteen
on katsottava kattavan myös kyseiset ulottuvuudet. HE 309/1993, s. 43-44.
5