Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi

115
tä ohjeistuksen kehittämisestä vastaavat tahot hyödyntävät eri osa-alueista saatuja
kokemuksia ja palautetta ohjeistuksen kehitystyössä. Tämä asettaa myös vaatimuksia
palautteelle, jonka tulisi olla rakentavaa ja aidosti eteenpäin pyrkivää. Toisaalta,
arvioinnin kehittäjien tulisi osata oikealla tavalla arvostaa sitä pitkäaikaista
kokemusta, jonka pohjalta saatu palaute annetaan.
Tällaisen kehitystyön tuloksista johdettu, hyvin dokumentoitu argumentaatio ja
tästä seuranneet johtopäätökset ovat omiaan luomaan pohjaa paremmalle, mutta
etenkin laajempaa hyväksyttävyyttä nauttivalle sääntelylle. Tässä tapauksessa politiikkapäätösten
pohjaksi tuotettu tieto mahdollistaa eri vaihtoehtojen punnitsemisen.
Näin voidaan parhaassa tapauksessa välttää tai minimoida sääntelyn kilpailulle
aiheuttamat haitalliset vaikutukset ja käytetään tehokkaasti hyväksi ne edut
joita toimiva kilpailu tuo yrityksille ja tuottavuuden kautta koko kansantalouden
kilpailukyvylle.
Tämä hanke on herättänyt myös uusia kysymyksiä pohdittavaksi, jotka voisivat
olla luontevaa jatkoa tälle hankkeelle. Näistä yksi on yritysnäkökulman huomioon
ottaminen vaikutusarvioinnissa siten, että kartoitettaisiin kysymykset joita lainsäätäjän
tulisi osata kysyä yritykseltä tai muulta kohderyhmältä, jotta uusi laki
osattaisiin muotoilla siten että todellinen asiaintila vastaisi asetettuja tavoitteita.
Raportissa ei myöskään ole otettu kantaa siihen, milloin vaikutusarviointi tulisi
antaa ulkopuolisen tahon tehtäväksi. Jatkotyönä voisikin ajatella otettavan kantaa
siihen, miksi ja missä määrin lainvalmistelijoilta tulisi voida edellyttää sen laajuista
kilpailuprosessin tuntemusta joka mahdollistaisi kattavan vaikutusarvioinnin
suorittamisen. Resurssien ja käytettävissä olevan ajan niukkuus luovat varmasti
rajoituksia, joihin nämä vaatimukset tulee sopeuttaa.