Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi

24
olevan sääntelyn sisältöön. 89 Tavoitteiden yhteensovittaminen on työn etenemisen
kannalta tärkeä osa itse prosessia, joka toisaalta korostaa lainsäädäntötyön yhteisöllisyyttä.
Tämä ei suinkaan ole yhdentekevää, vaan Tala (2005;158) toteaakin, että:
”Juuri se, että lainsäädäntö syntyy erimielisten toimijoiden vuorovaikutuksen
ja yhteisymmärryksen prosessissa – erimielisyydet tiettyyn
mittaan voittaen – on koko lainsäädäntöinstituution olemassaolon,
käyttökelpoisuuden ja arvon kannalta perustavimpia piirteitä.”
Suuret lakihankkeet ja tavoitteiden monitasoisuus saattavat kuitenkin hämärtää yllä
olevaa ideaalista kuvaa, koska suurempien hankkeiden osissa voi samoilla toimijoilla
ilmetä keskenään ristiriitaisiakin tavoitteenasetteluja. Tämän hankkeen
kannalta on kuitenkin olennaista että markkinakilpailun perusteltu vaaliminen saataisiin
olennaiseksi osaksi tavoitteenasettelua, joka myös tulisi ohjaamaan itse säädösvalmistelutyötä.
1.3 Kilpailuvaikutusten arviointi lakien laadinnassa
Kilpailuvaikutusten arviointi on osa laajempaa vaikuttavuusarviointia. Jos vaikutusarviointi
jaetaan taloudellisiin vaikutuksiin, ympäristövaikutuksiin ja sosiaalisiin
vaikutuksiin, tulee kilpailuvaikutusten arviointi nähdä osana taloudellisten
vaikutusten arviointia.
Jotta kilpailuvaikutusten arviointiin tähtäävät toimet voitaisiin ajoittaa ja mitoittaa
oikeansuuntaisiksi, on tunnettava lakien laadinnan ja etenkin lainvalmistelun periaatteet.
Lainvalmistelulla tarkoitetaan sitä nimenomaista työskentelyä jonka tuloksena
on määrä syntyä valmis säädösehdotus. 10 Lainvalmistelua edeltää ja siihen
liittyy tutkimus- ja selvitystyö, jonka keskeisenä osana kilpailuvaikutusten arvi-
8 Tähän lukeutuvat myös kriitikot ynnä muut mielipiteitään esittävät tahot jotka vaikuttavat lainlaadintaan
tai sen tavoitteenasetteluun (Tala 2005; 155).
9 Tavoitteenasettelulla tarkoitetaan sitä tosiasiallista ja oikeudellista asiaintilaa, jonka on määrä toteutua
hankkeen myötä. Tavoitteenasettelulla ja tavoitteilla on kuitenkin tietty ero lainsäädännön ja sääntelyuudistusten
ollessa dynaamisia monivaiheisia prosesseja. Prosessin edetessä kaikilla osallisilla ei jokaisena
hetkenä ole tarkkaa kuvaa omista tavoitteistaan, vaan nämä saattavat muovautua yhä uudelleen prosessin
edetessä.
10 Säädösehdotus koostuu säännöstekstistä ja sen perusteluista, ja se toimii päätöksenteon perustana lainsäädäntömenettelyssä.