Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi
Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi
Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
laadullista. Hallinnonaloista kauppa- ja teollisuusministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö<br />
olivat olleet vaikutus<strong>arviointi</strong>en toteuttamisessa valveutuneimpia.<br />
Alla oleva taulukko kuvaa hyvin vaikutusarvioinnin tilaa vuonna 2005 annetuista<br />
hallituksen esityksissä.<br />
Taulukko 1. Yritysvaikutusten arviot yrityksiin vaikuttavissa hallituksen esityksissä<br />
142 kpl (Lähde: SÄVY hankkeen vuosiraportti 2005)<br />
Arvio<br />
Ei arviota Laadullinen Laadullinen + Kvantitatiivinen<br />
kvantitatiivinen<br />
42,0 % 38,4 % 19,6 % 0,0 %<br />
16<br />
Taulukon tuloksista päätellen vaikutusarvioinnin kehittäminen kvantitatiivisen arvioinnin<br />
suuntaan voi osoittautua hyvinkin haasteelliseksi. Tämä edellyttää toisaalta,<br />
että kilpailuvaikutuksien <strong>arviointi</strong>in kehitettävän kehikon tulisi olla helposti<br />
lähestyttävissä ja omaksuttavissa.<br />
Tuoreimmasta vaikuttavuus<strong>arviointi</strong>in paneutuvasta ja sitä edelleen kehittävästä<br />
hankkeesta vastaa oikeusministeriö, joka asetti tammikuussa 2006 työryhmän,<br />
jonka tehtävänä on säädösehdotusten vaikutuksia koskevien ohjeiden yhdenmukaistaminen<br />
ja yhdistäminen. Tämän lisäksi työryhmän tehtävänä on saada ohjeistukset<br />
mahdollisimman soveltuviksi käytännön valmistelutyöhön. Työryhmän käsiteltävänä<br />
olevat ohjeet eivät siis koske vain taloudellisia vaikutuksia, vaan niiden<br />
tulee huomioida kaikkien relevanttien vaikutusten tasapainoinen <strong>arviointi</strong>.<br />
1.2 Hankkeen tavoitteista<br />
Tämän raportin taustalla oleva säädösuudistusten <strong>kilpailuvaikutusten</strong> <strong>arviointi</strong>menetelmien<br />
kehittämishanke on nähtävä osana suurempaa kokonaisuutta, jossa<br />
yhdistyvät EU-tason ja kansallisen tason tavoitteet paremman sääntelykulttuurin<br />
aikaansaamiseksi. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista onkin viedä eteenpäin sitä<br />
sääntelyuudistusten <strong>arviointi</strong>a kehittävää työtä, jota Suomi on ollut jo varhain<br />
periaatetasolla toteuttamassa. Käytäntö ja periaatteet eivät kuitenkaan ole täysin<br />
kohdanneet ja OECD onkin kritisoinut raportissaan (OECD, 2003, 64–66) Suomea<br />
siitä, että vaikutusarvioinnilla ei ole riittävän merkittävää roolia Suomalaisessa<br />
säädösvalmistelussa. Lisäksi OECD on listannut suuren joukon erityishuomiota<br />
vaativia tekijöitä, joista löytyvät muun muassa johdonmukaisten ja joustavien<br />
analyysimenetelmien kehittäminen ja vaikutusarvioinnin tuominen osaksi<br />
poliittista prosessia. Tähän haasteeseen vastaaminen onkin keskeisin osa tätä tutkimushanketta.
Change language