Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi

27
2 Kansainvälisiä malleja
kilpailuvaikutusten arvioinnin
toteuttamisesta
Sääntelyn ja kilpailun suhde ilmenee siten että sääntelyuudistus voi ensinnäkin
vaikuttaa markkinoiden kysyntään ja/tai tarjontaan. Vaikutukset kysyntään juontuvat
siitä, miten sääntelyllä on vaikutettu yksilöiden mieltymyksiin tai ostovoimaan.
Tarjontapuolen vaikutukset juontuvat taas sääntelyn vaikutuksista yritysten
kustannusrakenteisiin. Näiden ohella on olemassa myös muita vaikutuskanavia.
On täysin mahdollista, että sääntelyuudistus tuottaa muutoksia yritysten käyttäytymisessä
annetuissa puitteissa. Tällöin kilpailu on miellettävä prosessiksi, jossa
kilpailukeinot ovat paljon moninaisemmat kuin pelkkään hinta- tai määräkilpailuun
tukeutuminen (katso Björkroth ja Koponen, 2004).
Vaikutusarvioinnin keskeiseksi ongelmaksi muodostuu säädöksen vaikutus kohdealueen
suhteen vertikaalisesti sijoittuviin panos- ja välituotemarkkinoihin sekä
liitännäismarkkinoihin. Tähän liittyy usein myös markkinamäärittelyn ongelma.
Niinpä vaikuttavuusarvioinnin toteuttamisen kannalta keskeistä on se, tuleeko kilpailuvaikutusarvion
kysymykset muotoilla siten, että ne ottavat huomioon nämä
piirteet vai tuleeko luotua kehystä soveltaa siten, että kohdemarkkinalla tarkoitetaan
kulloinkin sekä varsinaista kohdemarkkinaa että tähän liittyviä markkinoita
Tässä kohden tulee tietysti käyttää harkintaa ja edetä siten, että niillä liitännäismarkkinoilla,
joilla vaikutusten voidaan perustellusti arvella olevan merkittävät,
olisi vaikutuksia arvioitava kuten suoranaisilla kohdemarkkinoilla. Tämä lisää
luonnollisesti tehtävää työmäärää, mutta parantaa samalla vaikutusarvioinnin luotettavuutta
ja tavoitteiden suuntaisten vaikutusten toteutumista. Markkinamäärittelyn
ongelmaa helpottamaan voidaan tietyssä määrin tukeutua toimialoittaiseen
klusterikuvaukseen talouden panos- ja välituoteyhteyksistä (esimerkiksi Hernesniemi
ym. 2001) tai jo tehtyihin toimiala- ja markkina-analyyseihin (esimerkiksi
KTM:n toimialaraportit).
Kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää, että kilpailun nykyinen luonne
on ymmärretty oikein. Vasta tällöin voidaan oikealla tavalla arvioida niitä mahdollisia
muutoksia joita uusi sääntely aiheuttaa. Tällaista toimintatapaa ja varsinkaan
yritysten vuorovaikutuksen kuvaamista prosessina ei ainakaan avoimesti tuoda
esiin KTM (1999) tai HELO (2004) ohjeissa, vaan kilpailuvaikutusmielessä pitäydytään
vaikutuksiin kysyntään, tarjontaan ja toimijoiden liikkuvuuteen markkinoilla.
Office of Fair Trading (2002) ottaa selvityksessään kilpailuvaikutusten arvioinnista
esiin myös kilpailun prosessinäkemyksen, jossa lähtökohtana on tarkastellun
markkinan nykyinen kilpailutilanne. Tätä tarkastellaan markkinarakenteen,