Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi
Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi
Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
70<br />
EU15:n keskiarvoon (=100) verrattuna elintarvikkeiden hinta on Suomessa ollut<br />
yli 10 prosenttia korkeampi, mutta on muistettava, että Suomessa ruoan arvonlisäveroaste<br />
on korkeampi kuin monissa vertailumaissa. Ruotsin hintataso on kulkenut<br />
viime vuodet käsikädessä Suomen hintatason kanssa Norjan hintataso ollessa<br />
valituista maista ylivoimaisesti korkein.<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Tanska<br />
Saksa<br />
Viro<br />
Suomi<br />
Ruotsi<br />
Norja<br />
1995 1996 1997 1998 1999<br />
Kuva 6. Ruoan ja alkoholittomien juomien hintataso (EU15=100) (Lähde:<br />
Eurostat )<br />
Kannattavuudesta vihjeitä kustannustasosta<br />
Kun vähittäiskaupan toiminnan tulos suhteutettiin liikevaihtoon, tällä mittarilla<br />
mitattu vähittäiskaupan kannattavuus Suomessa vuonna 1998 oli eurooppalaista<br />
keskitasoa, mutta kuitenkin korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. Huomattavaa<br />
oli myös että kannattavuuserot ovat pohjoismaiden välillä suurempia vähittäiskaupassa<br />
kuin tukkukaupassa Hintatasoista voidaan päätellä, että Suomalaisen kaupan<br />
paremmat kannattavuusluvut saattavat heijastella tehokkuuseroja, mutta toisaalta<br />
ei voida kokonaan sulkea pois keskittymisen hyödyntämistä kannattavuuden parantamiseksi.<br />
Kannattavuudesta voidaan myös päätellä jotain kilpailun toimivuudesta<br />
ja toisaalta on mielekästä tarkastella vaikuttaako tuleva säädös vähittäiskaupan<br />
kannattavuuteen.<br />
Alla on tarkasteltu Vähittäiskaupan sekä erikoistumattoman vähittäiskaupan kannattavuutta<br />
vuosina 1999 ja 2000. Kannattavuutta on tulkittu suhteuttamalla käyttökate<br />
ja nettotulos liikevaihtoon.