Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi

28
alalle tulon esteiden, kilpailuintensiteetin, hyödykkeiden eriytyneisyyden ja innovaatiotoiminnan
näkökulmista. Kyseisessä selvityksessä pidetäänkin kaikkein tärkeimpinä
onnistuneen sääntelyuudistuksen edellytyksenä, että arvio on suoritettu
säädöksen vaikutuksista juuri näihin kyseisiin kohtiin.
Kansainvälisesti katsottuna on arvioitu että Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Hollannissa
sovellettavat käytännöt sääntelyn vaikutusarviointiin olisivat maanosamme
parhaimpia DBR (2004, s. 5). 12 Tämän johdosta on EU-ohjeistuksen lisäksi perusteltua
tarkastella yksityiskohtaisemmin yllä mainittujen maiden käytäntöjä kilpailuvaikutusten
arvioinnissa. Kansainvälisten käytäntöjen tarkastelussa on käsitelty
myös yhdysvaltalaista vaikutusarviointia, joka seikkaperäisyydessään on esimerkillinen.
2.1 EU-ohjeet
EU komissio julkisti kesällä 2005 vaikutusarvioinnin suuntaviivat (EU-komissio,
2005) komission henkilöstölle tukemaan politiikkaehdotusten tekoa sekä näiden
ehdotusten vaikutusten arviointia. Vaikutusarviointi jakaantuu kolmeen pääryhmään:
taloudellisiin vaikutuksiin, ympäristövaikutuksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Taloudellisia vaikutuksia pyritään kartoittamaan lähes 40 kysymyksellä,
joista yksittäisten markkinoiden kilpailuvaikutuksia arvioivia kysymyksiä ei
erikseen nosteta esille (EU-komissio, 2005, s. 29–30). Kysymykset ovat kuitenkin
aihealueilta, jotka liittyvät tiiviisti tai jopa suoraan sääntelyn kilpailuvaikutuksiin.
Ohjeistuksen liitteissä kilpailuvaikutusten arviointia täydennetään vielä vajaan 30
kohdan tarkistuslistalla. Huomattavaa kuitenkin on, että ohjeissa ei esitetä ensin
tehtäväksi arviota kilpailun nykytilasta, vaan edetään suoraan vaikuttavuusarviointiin.
Nykytilan analyysi voi tietenkin olla piilevänä kun vaikutusarviointia tehdessä
hyödynnetään niin sanottua kausaalimallia (causal model of impacts), mutta
sen soisi olevan näkyvämmässä roolissa (ibid., s. 26–28).
2.2 Iso-Britannia
Iso-Britanniassa OFT (Office of Fair Trading) on ollut vastuussa suuresta osasta
kilpailuseurannan ja kilpailuvaikutusten arvioinnin menetelmien tuomisesta politiikkapäätösten
pohjaksi. OFT:n (2002) kehittämä kilpailusuodatin (englanniksi
12 Pohjoismaiden on kuitenkin arvioitu olevan aivan kehityksen kärjessä DBR (2004, s.5) todetessa että:
"UK, Denmark, the Netherlands, which were the forerunners of RIA, today can be regarded as those
Euro-pean countries whose practices are the best, that can serve as a benchmark for other countries. Also in
other countries considered (such as Sweden, or Finland) RIA appears to be at a rather advanced level."