Kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa määritellään <strong>CP</strong>-vamma, sen esiintyvyys,yleisimmät syyt, oirekuva synnynnäisine liitännäisvammoineen <strong>ja</strong> -häiriöineen, hoidon <strong>ja</strong>kuntoutuksen peruspilarit sekä kuolevuus <strong>ja</strong> elina<strong>ja</strong>nodote. Toisessa osassa <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong><strong>aikuisen</strong> ikääntymiseen liittyviä tekijöitä luokitellaan käyttäen WHO:n toimintakyvyn,toiminta-rajoitteiden <strong>ja</strong> terveyden kansainvälistä luokitusta (Kuvio 1: International Classi<strong>fi</strong>cationof Functioning, Disability and Health, ICF, 2001). ICF-luokitusta kutsutaan käsitteelliseksisanakir<strong>ja</strong>ksi. Se luokittelee 1) <strong>toimintakyky</strong>ä, 2) toiminnanva<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> 3) terveyttä koskevaatietoa systemaattisesti. ICF-luokituksessa <strong>toimintakyky</strong>ä <strong>ja</strong> toiminnanva<strong>ja</strong>usta on mahdollisuusarvioida suhteessa luokituksen kaikkiin aihealueisiin. Sen si<strong>ja</strong>an terveyttä arvioidaan vainluokituksessa tähän tarkoitukseen varatuilla spesifeillä terveyden aihealueille, joilla arvioituatoimintakyvyn tasoa kutsutaan siis toiminnalliseksi terveydentilaksi erotukseksi ICD-10 tautiluokituksenlääketieteellisestä terveydentilasta. Terveyden aihealueiden lisäksi ICF:ssä luetellaanterveyteen liittyviä aihealueita, joiden suhteen arvioitua toimintakyvyn tasoa kutsutaanterveyteen liittyväksi toiminnalliseksi tilaksi.ICF-luokituksen tarkoitus on kuvastaa yksilön toimintakyvyn, toimintarajoitteiden <strong>ja</strong> kontekstuaalistentekijöiden (= elämänpiirin tilannetekijät) välistä interaktiivista vuorovaikutussuhdetta.Kontekstuaaliset tekijät sisältävät yksilön elämän <strong>ja</strong> elämisen koko taustan muodostuen kahdestaosa-alueesta: ympäristötekijöistä <strong>ja</strong> yksilötekijöistä. Molemmat voivat vaikuttaa yksilönlääketieteelliseen terveydentilaan sekä toiminnalliseen terveydentilaan <strong>ja</strong> terveyteen liittyvääntoiminnalliseen tilaan. (Stakes 2004.)Kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksen kolmannessa osassa, ennen yhteenvetoa <strong>ja</strong> johtopäätöksiä, kuvataan,millaisia interventiotutkimuksia ikääntyviin ≥ 30-vuotiaisiin <strong>CP</strong>-vammaisiin aikuisiin on viimeisten19 vuoden aikana kohdistettu. Kir<strong>ja</strong>llisuuskatsaus antaa maailmanlaajuisen tieteellisen näkökulman<strong>CP</strong>-vammaisiin ikääntyviin aikuisiin kohdistetuista tutkimuksista 1990-luvulta tähänpäivään saakka.Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden<strong>ja</strong> terveyden luokituskansainvälinen luokitus, ICFOsa 1. Toimintakyky <strong>ja</strong>toimintarajoitteetOsa 2. Kontekstuaaliset tekijätKehon toiminnot(fysiologiset– <strong>ja</strong>mielentoiminnot)<strong>ja</strong> rakenneSuoritukset <strong>ja</strong>osallistuminenYmpäristötekijätYksilötekijätKuvio 1. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden <strong>ja</strong> terveyden kansainvälinen luokitus, ICF.9
1. <strong>CP</strong>-VAMMA1.1 Määritelmä <strong>ja</strong> esiintyvyys<strong>CP</strong>-oireyhtymällä (cerebral palsy) tarkoitetaanvarhaislapsuudessa, yleensä ennen kahdenvuoden ikää tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaakyvyttömyyttä säilyttää normaali asento<strong>ja</strong> suorittaa normaale<strong>ja</strong> liikemalle<strong>ja</strong> (Autti-Rämö1996). <strong>CP</strong>-vammaan liittyvät ensisi<strong>ja</strong>iset motorisethäiriöt ovat 1) poikkeava lihasjänteys, jokavaikuttaa yksilön asentoon, ryhtiin <strong>ja</strong> liikkeisiin,2) häiriöt tasapainossa <strong>ja</strong> koordinaatiossa, 3)heikentynyt lihasvoima <strong>ja</strong> 4) tarkan motorisenkontrollin menetys (Papavasiliou 2008). Vaikkaaivovaurio itsessään ei ole etenevä tai paraneva,sen aiheuttama oirekuva muuntuu <strong>ja</strong>tkuvasti.<strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> ihmisen liikunnalliset toimintaedellytyksetvoivat iän myötä joko huonontuatai parantua, <strong>ja</strong> tilanne pysyy harvoinstaattisena. (Autti-Rämö 1996.)<strong>CP</strong>-vammaisilla ihmisillä esiintyy liikunnallisenvamman lisäksi myös muita keskushermostotoiminnanhäiriöitä, kuten vaikeuksia näön käytössä,kuulovammo<strong>ja</strong>, epilepsiaa, suun alueenliikehäiriöitä, kommunikointihäiriöitä <strong>ja</strong> kognitiivisiahäiriöitä, joihin liittyvät häiriöt hahmotuksessa,huomiokyvyssä, käyttäytymisessä <strong>ja</strong>oppimisessa, sekä kehitysvammaisuutta (Kuban& Leviton 1994, Autti-Rämö 1996, Rapp & Torres2000, Gajdosik & Cicirello 2001, Klingbeilym. 2004, Rosenbaum ym. 2007) (Taulukko 1).Näistä häiriöistä käytetään tässä katsauksessanimitystä <strong>CP</strong>-vamman synnynnäiset liitännäisvammat<strong>ja</strong> -häiriöt. Synnynnäisten liitännäisvammojen<strong>ja</strong> – häiriöiden esiintyvyys on hyvinyksilöllistä <strong>ja</strong> ne voivat ilmetä minä yhdistelmänätahansa vaikuttaen yksilön <strong>toimintakyky</strong>yn (Turkym. 2001). Synnynnäisiä liitännäisvammo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>– häiriöitä käsitellään tarkemmin katsauksenkappaleessa 2. <strong>CP</strong>-vamma, aikuisuus <strong>ja</strong> ikääntyminenICF-luokituksen mukaan.<strong>CP</strong>-vamman määrittelystä on väitelty jo yli 150vuotta <strong>ja</strong> keskustelu siitä, kuinka <strong>CP</strong>-vammaneri ilmenemismuodot voidaan parhaiten luokitella,on <strong>ja</strong>tkunut tähän päivään asti (Morris2007). Useimmiten siteeratun määritelmänon esittänyt Bax (1964). Sen mukaan <strong>CP</strong> on”asennon tai liikkeen häiriö, joka johtuu viastatai vammasta kehittymättömissä aivoissa” <strong>ja</strong>edelleen ”käytännöllisistä syistä häiriöt, jotkaovat lyhytaikaisia tai aiheutuvat progressiivisistasairauksista tai ainoastaan mentaalisistapuutteista, jätetään määritelmän ulkopuolelle”.Vuonna 2004 Yhdysvalloissa kokoontui kansainvälinenmonitieteellinen työryhmä tarkastelemaan<strong>CP</strong>-vamman määritelmää <strong>ja</strong> luokittelua<strong>ja</strong> tuloksena syntyi <strong>CP</strong>-vamman yleinen käsitteellistyslaa<strong>ja</strong>n kansainvälisen yleisön käytettäväksi.Tämän määritelmän mukaan <strong>CP</strong>-vammakuvaa joukon toiminnanrajoituksia aiheuttavia<strong>ja</strong> pysyviä häiriöitä liittyen <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong>yksilön liikkumisen <strong>ja</strong> asennon kehittymiseen.Syynä näille toiminnanrajoituksille on kehittyvilleaivoille sikiökaudella tai pikkulapsenatapahtunut ei-etenevä vaurio. Motoristen häiriöidenlisäksi <strong>CP</strong>-vammaan liittyy usein häiriöitäaistihavainnoissa, havaintokyvyssä, kommunikoinnissa<strong>ja</strong> käyttäytymisessä, epilepsiaa<strong>ja</strong> sekundaarisia tuki- <strong>ja</strong> liikuntaelinongelmia.(Rosenbaum ym. 2007.)<strong>CP</strong>-vamman esiintyvyys on lisääntynyt 1960-luvulta 1990-luvulle noin 1,5:stä noin 2,5:teentuhatta syntynyttä lasta kohden. Tämän a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksonaikana syntymäpainoltaan pienten vauvojenosuus on kasvanut, diplegian osuus onvähentynyt <strong>ja</strong> hemiplegian osuus on lisääntynyt.(Odding ym. 2006.) Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssanoin kaksi lasta syntyy <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong>a jokaistatuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden (Hagbergym. 2001, Nordmark ym. 2001, Andersenym. 2008). Suomessa syntyy noin 120 <strong>CP</strong>-vammaistalasta vuosittain (von Wendt 2003) <strong>ja</strong>kaikkiaan Suomessa on arvioitu olevan noin6 500 <strong>CP</strong>-vammaista ihmistä (Suomen <strong>CP</strong>-liitto).Tulevaisuudessa <strong>CP</strong>-vammaisten aikuistenmäärä lisääntyy ennenaikaisena <strong>ja</strong> pienipainoisinasyntyneiden lasten lääketieteellisen hoidonkehittymisen myötä <strong>ja</strong> yleensäkin seurauk-10
- Page 1 and 2: CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4: Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8: TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9: JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 13 and 14: tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16: Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18: 1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20: 2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22: Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24: Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26: sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28: Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62:
kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64:
LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66:
Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68:
on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70:
McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72:
Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74:
LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76:
Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78:
Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80:
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82:
1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84:
Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86:
Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88:
#Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90:
Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92:
Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94:
foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96:
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98:
Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100:
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102:
Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104:
Esimerkkejä Invalidiliiton julkais
Change language