Wright P & Granat M (2000)Tutkimuksen tavoite: Selvittää sähköstimulaatio-hoidonterapeuttisia vaikutuksia <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong><strong>aikuisen</strong> yläraa<strong>ja</strong>an.Osallistumiskriteerit: <strong>CP</strong>-vamma <strong>ja</strong> ei näköön,kognitioon tai käyttäytymiseen liittyviä häiriöitä.Interventio: Kolmen viikon lähtökohta-a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoilman sähköstimulaatiota, 8 viikon varsinainensähköstimulaatiohoito <strong>ja</strong> 6 viikon seuranta-a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoilman sähköstimulaatiota. Sähköstimulaatiohoitokoostui yksittäisistä, päivittäisistäsessioista tutkittavan kotona. Stimulaatio sisälsi30 min mittaisen <strong>ja</strong>ksottaisen sähköstimulaationvammautuneen yläraa<strong>ja</strong>n ranteen ojenta<strong>ja</strong>lihaksiin.Stimulaation intensiteetti vakioitiinkivuttomasti tapahtuvaan ranteen maksimiojennukseen.Tutkimusasetelma <strong>ja</strong> menetelmät: Tapaustutkimusyhdellä koehenkilöllä. Mittarit: a<strong>ja</strong>stettukäden toiminnan testi, Jebsen Test: 1) korttienkääntäminen, 2) neljän pelinappulan pinoaminen,3) kuuden objektin asettaminen astiaan (2 pyyhekumia,2 kynää, 2 paperiliitintä). Aktiivinen ranteenojennus mitattuna goniometrilla.Osallistu<strong>ja</strong>t: Mies, 35 vuotta, jolla <strong>CP</strong>-muotonaspastinen hemiplegia.Tulokset: Tutkittavan käyttämä aika käden toimintatestineri osa-alueilla lyheni tutkimuksenhoitoa<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksolla verrattuna lähtökohta a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoon.Tämä vaikutus säilyi seuranta-a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksona<strong>ja</strong>n. Tuloksissa havaittiin edistyminenranteen ojentamisessa. Tutkittava kommentoi,että hänen kätensä ote tuntui vahvemmaltasähköstimulaatiohoidon jälkeen. Tutkittavapystyi esimerkiksi kantamaan painavampiakauppakasse<strong>ja</strong> pidempään. Lisäksi tutkittava<strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong> havaitsivat vammautuneen yläraa<strong>ja</strong>nlepoasennon parantuneen.Johtopäätökset: Sähköstimulaatiohoito onnoninvasiivinen (= elimistön sisälle ulottumaton,ei-kajoava) <strong>ja</strong> kivuton terapiamenetelmä. Kunlaitteen asetukset on kerran tehty, tarvitaan vainrutiininomaisia laitteen toiminnan tarkastuksia,mikä tekee terapiasta suhteellisen edullisen.Cadenhead S, McEwen I, Thompson D (2002)Tutkimuksen tavoite: Selvittää <strong>CP</strong>-vammaistenaikuisten nivelten passiivisen liikeharjoittelunvaikutus. Tutkimuksessa haluttiin selvittää: 1)muuttuisivatko niiden tutkittavien passiivisenliikeradat, jotka saivat harjoitusta sen jälkeen,kun harjoitus keskeytettäisiin <strong>ja</strong> 2) muuttuisivatkoniiden tutkittavien passiiviset liikeradat, jotkaeivät 6 kuukauden aikana olleet saaneet harjoitusta,kun harjoittelu annettaisiin taas.Osallistumiskriteerit: 1) tutkittavalla on laillinenedunvalvo<strong>ja</strong>, johon voitiin ottaa yhteyttä <strong>ja</strong> kukaallekirjoitti suostumuslomakkeen, 2) jäykistymiäalaraajoissa vähintään 20° suuruisia <strong>ja</strong> vähintäänkolmessa tutkimuksessa mitattavassa nivelliikkeessä,3) käyttää pyörätuolia ensisi<strong>ja</strong>isena liikkumisapuvälineenä,4) nykyinen tai aikaisempiosanotto fyysiseen terapiaohjelmaan. Tutkittavatasuivat kehitysvammaisille tarkoitetussa77
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1) tutkittava onaiemmin vastustanut passiivista liikeharjoitteluasiten, että harjoitus on vain harvoin taiei koskaan saatu toteutetuksi, 2) tutkittavansellainen lääketieteellinen tila, joka ehkä olisiestänyt osallistumisen tutkimuksen loppuunasti, 3) niveltulehdus tai muu nivelsairaus, 4)alaraajoihin kohdistunut ortopediskirurginentoimenpide kuluneen kahden vuoden aikana <strong>ja</strong>5) lonkan epämuodostuma, joka estäisi asettumisengoniometriseen mittaukseen.Interventio: Alaraajojen passiiviset liikeharjoitukset3 x viikossa, 30–45 min kerrallaan (lonkanojenta<strong>ja</strong>t, loitonta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> lateraalinen kierto, sekäpolven ojenta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> nilkan koukistus). Interventio<strong>ja</strong>ettiin vaiheisiin A <strong>ja</strong> B. Ryhmä 1 (N = 3) kuuluvattutkittavat saivat entuudestaan passiivistaliikeharjoitusta <strong>ja</strong> intervention vaiheessa A harjoitukset<strong>ja</strong>tkuivat, mutta vaiheessa B niissäpidettiin tauko. Ryhmä 2 (n=3) kuuluvat tutkittavateivät olleet saaneet passiivista liikeharjoitustavähintään kuuden edeltävän kuukaudenaikana, <strong>ja</strong> vaiheessa A he eivät edelleenkäänsaaneet harjoitusta, mutta vaiheessa B harjoituksetaloitettiin.Osallistu<strong>ja</strong>t: 4 miestä <strong>ja</strong> 2 naista, 20–44 vuotta(keski-ikä 31v.), <strong>CP</strong>-muoto kaikilla tutkittavillaoli spastinen quadriplegia.Tulokset: Ryhmään 1 kuuluvien tutkittavientulosten visuaalinen analyysi ei osoittanut muutoksia28/36 nivelessä, kun passiivinen liikeharjoittelukeskeytettiin. Visuaalinen analyysiosoitti 8 nivelen liikeradan heikentymistä, jotamyös C-analyysin tulos tuki. Ryhmän 2 tutkittavienkohdalla visuaalinen analyysi ei havainnutmuutoksia 23/36 nivelen kohdalla, kun passiivisenliikeharjoitukset aloitettiin. Sekä visuaalisenettä C-analyysin mukaan kolmen nivelenpassiivinen liikerata laajeni, kun harjoittelu aloitettiin.Tulokset vaihtelivat analyysimenetelmänmukaan. Kuitenkaan <strong>ja</strong> kaiken kaikkiaan vaiheidenA <strong>ja</strong> B mittaustulokset eivät eronneettoisistaan kummankaan ryhmän kohdalla.Johtopäätökset: Nivelten passiivisella liikeharjoittelullaei ollut vaikutusta <strong>CP</strong>-vammaistenaikuisten alaraajojen goniometrisiin mittaustuloksiin.Tutkimusasetelma <strong>ja</strong> menetelmät: Aineistonanalyysi: 1) visuaalinen analyysi <strong>ja</strong> 2) C-statistiikka:C statistiikassa interventiovaiheen A aineistoanalysoitiin ensin, jonka tarkoituksena oli määritelläilmenikö aineistossa tilastollisesti merkitsevääkehityssuuntaa. Tilastollinen merkitsevyysmääritellään <strong>ja</strong>kamalla C keskivirheellä, jolloinsaadaan z-arvo, joka voidaan tulkita käyttämällätodennäköisyys-taulukkoa z-tuloksille.Jos kehityssuuntaa ei löydy, vaiheen B dataliitetään vaiheen A dataan, <strong>ja</strong> yhdistetty dataanalysoidaan uudelleen samalla menetelmällä.Jos kehityssuunta löytyy vaiheen A aineistosta,voidaan käyttää vähemmän tehokasta vaihtoehtoistatoimenpidettä muodostaa erillisetaineistosar<strong>ja</strong>t A <strong>ja</strong> B vaiheiden aineistosta, <strong>ja</strong>vertailla niitä keskenään. Merkitsevä z-tulososoittaa, että kehityssuunta vaiheessa A onerilainen kuin vaiheessa B.78
- Page 1 and 2:
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4:
Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6:
3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8:
TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10:
JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12:
1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13 and 14:
tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16:
Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18:
1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20:
2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22:
Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24:
Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26:
sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28: Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66: Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68: on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70: McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72: Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74: LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76: Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77: Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 81 and 82: 1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84: Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86: Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88: #Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90: Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92: Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94: foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96: Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98: Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100: Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102: Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104: Esimerkkejä Invalidiliiton julkais