CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

Taulukko 2. Gross Motor Function Classification System (GMFCS; Palisano ym. 1997, 2007)Taso ToimintaIIIIIIIVVKävelee ilman rajoitteita sisällä, ulkona ja portaissa; juoksemisenja hyppimisen nopeus, tasapaino ja koordinaatio ovat heikentyneet.Kävelee sisällä, ulkona ja portaissa tukien kaiteesta; kokee rajoituksiakävellessä epätasaisilla ja kaltevilla pinnoilla ja tungoksessa tai ahtaissa tiloissa.Kävelee sisällä tai ulkona apuvälineiden (= kävelykeppi, kyynärsauva, rollaattoritai muu kävelytuki, joka ei tue vartaloa) kanssa ja ehkä myös portaissa tukienkaiteesta. Yläraajojen toimintakyvystä riippuen henkilö kykenee kelaamaanitsenäisesti pyörätuolilla tai häntä kuljetetaan pyörätuolilla pitkillä matkoilla taiulkona epätasaisessa maastossa.Liikkumiskyky on rajoittunutta; saattaa käyttää moottoroitua pyörätuoliatai häntä kuljetetaan manuaalisella pyörätuolilla ulkona liikkuessa.Liikkumiskyky on vaikeasti rajoittunutta huolimatta apuvälineistä;henkilöä kuljetetaan manuaalisella pyörätuolilla.perustuvat toimintakyvyn rajoituksiin, liikkumisessakäytettävien apuvälineiden tarpeeseen(kuten kävelykepit, kainalosauvat ja kävelytuet,jotka eivät tue vartaloa sekä pyörillä kulkevatapuvälineet) ja vähemmässä määrin liikkumisenlaatuun. (Palisano ym. 1997, 2007.) Tällä luokittelusysteemilläon oma roolinsa eikä sitä verrataesimerkiksi CP-vamman oirekuvajaotteluun (=spastisuus, dyskinesia, ataksia, sekamuodot jahypotonia).GMFCS –luokittelusysteemiä on yleensä käytetty0-12 -vuotiailla CP-vammaisilla lapsilla (Palisanoym. 1997). Laajennettu ja uusittu versioGMFCS -luokittelusta (Palisano ym. 2007) huomioimyös 12–18 -vuotiaat lapset ja myös tämänuusitun version sisällön validiteetti on todettuhyväksi (Palisano ym. 2008). GMFCS –luokittelusysteemiäei vielä ole validoitu CP-vammaisillaaikuisilla, mutta esimerkiksi norjalainenJahnsen tutkimusryhmineen (2003) ja ruotsalainenSandström tutkijoineen (2004) käyttivätGMFCS -mittaria tutkiessaan CP-vammaisiaaikuisia. Sandström tutkijoineen (2004) toteaa,että GMFCS vaikuttaa luotettavalta CP-vammaistenaikuisten toimintakyvyn luokittelemisessa,sillä se korreloi motorista toimintakykyäja riippuvuutta päivittäisistä perustoiminnoistamittaavien mittarien kanssa. Kuitenkin mittarinkäyttäminen aikuisilla edellyttää vielä sen kehittämistä.(Sandström ym. 2004.)GMFCS on osoittanut olevansa käyttökelpoinenerityisesti CP-vamman ennusteen selkiyttämisessä,koska CP-vammaisen henkilön toimintakyvynon todettu pysyvän melko stabiilina ajankuluessa esimerkiksi verrattaessa motorisentoimintakyvyn tasoa 12-vuotiaana ja edelleen17–38 -vuotiaana (McCormick ym. 2007). Jahnsenintutkimusryhmineen (2006) tekemässätutkimuksessa CP-vammaisista aikuisista (N =62, keski-ikä 34 vuotta) yli puolella karkeamotorinentoimintakyky oli pysynyt vakaana, kun sitäverrattiin 10–12 vuoden iässä tehtyyn toimintakyvynarviointiin. Mikäli tutkittavan karkeamotorinentoimintakyky 10–12 -vuotiaana oliollut GMFCS -luokittelussa tasolla II tai III, heikkenitoimintakyky merkitsevästi siirryttäessäaikuisuuteen.15