CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

merkittävin vaikutus voimaharjoittelulla kutenfyysisellä harjoittelulla yleensäkin, on CP-vammaisenyksilön parantuneeseen työkykyyn jakykyyn osallistua sosiaaliseen virkistystoimintaan.(Rimmer 2001, Damiano ym. 2002.)Tähän katsaukseen valitut puheterapeuttisetinterventiot sisälsivät erilaisia puhetta tukeviaja korvaavia kommunikointimenetelmiä kutenaakkos- ja aihevihjeet, puheen merkityksellinenennustettavuus sekä ikoniset käsieleet. Lisäksiyhdessä tutkimuksessa selvitettiin ja vertailtiinkuullun dysartrisen puheen saamia ymmärrettävyyspisteitäkahden erilaisen tutkimusmenetelmänavulla. Yhteenvetona voidaan todetaerilaisten kommunikointimenetelmien olevantehokkaita CP-vammaisen aikuisen, jolla ondysartria, puheen ymmärrettävyyden lisäämisessä.Kliinisesti huomionarvioista on se, ettäkuullun puheen tekstikäännöksen perusteellamääritelty puheen ymmärrettävyyden arviointija siitä vedetty yleistetty johtopäätös kuulijankyvystä ymmärtää tätä puhetta, on todennäköisestivirheellinen. Joka tapauksessa kuuntelijoidenasenteet puhujaa kohtaan muuttuvatpositiivisemmiksi puheen ymmärrettävyydenlisääntyessä. Jo aiemmin tässä katsauksessatodettiin CP-vammaisten aikuisten kokevanpuhehäiriönsä aiheuttavan negatiivisia asenteitakuulijoissa ja jopa haluttomuutta keskustella.Lisäksi he kokivat, että puhehäiriöidensä vuoksiheitä saatetaan pitää kehitysvammaisina ja siksimyös kohdellaan sen mukaisesti. Erilaisilla puhettatukevilla ja korvaavilla kommunikointimenetelmilläon siten tärkeä rooli puhehäiriöisten CPvammaistenaikuisten elämänlaadun parantamisessaja ne mahdollistavat yleisen asenneympäristönmuuttamisen positiivisemmaksiCP-vammaisia kohtaan. Luotettavan tuloksensaamiseksi CP-vammaisen aikuisen, jolla ondysartria, puheen ymmärrettävyyttä ei tulisiarvioida ainoastaan yhden mittarin perusteella.Tähän katsaukseen tehdyn aineistohaun perusteella≥ 30-vuotiaille tai keski-iältään ≥ 30-vuotiailleCP-vammaisille aikuisille kohdistettuja lääkeinterventiotutkimuksiaei löytynyt, muttakahdessa kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiinintratekaalisen baklofeeni-hoidon vaikutustaspastiseen ja dystoniseen CP-vammaan ja hoidonnäyttöön perustuvaa turvallisuutta. Tutkimustenanalyysin perusteella yhteenvetona voidaantodeta, että baklofeeni-hoidolla on useita positiivisiaja lupaavia vaikutuksia mm. spastisuuteen,kivun lievittymiseen ja suorituskyvynlisääntymiseen. Lisäksi baklofeenilla havaittiinolevan kliinisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksiadystonisen CP-vamman oireisiin kutenkasvojen voimakkaiden liikkeiden ja vartalonköyristämisen vähenemiseen. Vaikka tutkimustuloksetovat lupaavia, liittyy baklofeeniin suhteellisenkorkea komplikaatioriski. Tarvitaanlisää tutkimusnäyttöä hoidon vaikutuksista.Kirurgisen intervention sisältäviä interventiotutkimuksiatähän katsaukseen löytyi viisi. Kaksitutkimusinterventiota sisälsi lonkan kokonivelproteesinasettamisen leikkauksella ja kolmeinterventiota servikaalisen spondyloottisenmyelopatian leikkaushoidon eri menetelmillä,joita olivat kaularankaan etukautta kohdistuvanikaman muovaus- ja jäykistysleikkaus, kaularanganoperatiivinen takaosan jäykistäminenmetallisauvoilla yhdistettynä kaularangan etuosanjäykistämiseen ja sisäiseen nikamienyhteenliittämiseen ja kaularangan nikaman tainikamien muovausleikkaus. Yhteenvetona tutkimustuloksistaliittyen lonkan kokonivelproteesinasettamiseen leikkauksella voidaan todeta, ettätoimenpide mahdollistaa CP-vammaisen aikuisenhyvän ja pitkäikäisen kivun lievittymisenja toiminta- ja liikkumiskyvyn parantumisen.Lisäksi toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiotovat melko harvinaisia. Yksilön liikkumiskyvynparantuminen lisää kykyä suoriutua päivittäisistäperustoiminnoista lisäten samalla yksilönitsenäisyyden astetta. Servikaalisen spondyloottisenmyelopatian leikkaushoidon tulostenperusteella voidaan todeta, että tulokset toimenpiteenjälkeen olivat hyviä riippumatta leik-59