Liitetaulukko 3. Yli 30-vuotiaille tai keski-iältään yli 30-vuotiaille<strong>CP</strong>-vammaisille aikuisille tehdyt puheterapeuttiset interventiotutkimuksetkronologisessa järjestyksessä.Hustad K, Gearhart K (2004)Tutkimuksen tavoite: Selvittää vammattomienkuuntelijoiden asenteita seitsemää <strong>CP</strong>-vammaistapuhu<strong>ja</strong>a kohtaan, joilla on dysartria, <strong>ja</strong>jotka käyttävät puhetta täydentäviä kommunikointi-menetelmiä.Osallistumiskriteerit: Puhu<strong>ja</strong>:1) <strong>CP</strong>-vamma,2) dysartria, 3) kyky tuottaa vähintään kahdeksanperäkkäin yhdistettyä sanaa puhuessaan,4) kyky tuottaa puhetta, jonka ymmärrettävyys*SIT -testissä on 5-40 %:n välillä, 5) itse-raportoitukyky käyttää puhetta jokapäiväisen vuorovaikutuksenkommunikointimuotona, 6) puhuuamerikanenglantia ensimmäisenä <strong>ja</strong> ensisi<strong>ja</strong>isenakielenään, 7) kykenee lukemaan ainakinkuudennen luokka-asteen tasoisesti, 8) itseraportoitunäköaisti normaalirajojenpuitteissa,9) itse-raportoitu kuuloaisti normaalirajojenpuitteissa, 10) kyky osoittaa <strong>ja</strong> valita kommunikointitaulultakir<strong>ja</strong>imet <strong>ja</strong> oikeinkirjoitettunailmaistut lauseet. Kuunteli<strong>ja</strong>:1) läpäisee äänenkuulotestin molemmilla korvilla, 2) ikä 18–35vuotta, 3) omaa vain yksittäisiä kokemuksiakuuntelemisesta tai kommunikoinnista henkilöidenkanssa, joilla on kommunikointihäiriö, 4)syntyperäinen amerikanenglannin puhu<strong>ja</strong>, 5) eiitse-raportoitua kieli-, oppimis- tai kognitiivistahäiriötä.Interventio: <strong>CP</strong>-vammaiset puhu<strong>ja</strong>t tuottivatstandardoidun puheen käyttäen kolmea eripuhetta täydentävää kommunikointimenetelmääsekä tavallista puhettaan. Puhetta täydentävätkommunikointimenetelmät: 1) aihevihje= puhu<strong>ja</strong> osoitti kommunikointitaulusta aihealueen,ennen kuin tuotti puheensa, 2) aakkos-vihje = puhu<strong>ja</strong> osoitti jokaisen tuottamansasanan ensimmäistä kir<strong>ja</strong>inta kommunikointitaulustasanoessaan sanan, 3) yhdistetty aihe<strong>ja</strong>aakkosvihje. Eri tavoin tuotetut puheet nauhoitettiinaudiovisuaalisesti, jonka jälkeen kuunteli<strong>ja</strong>tkatsoivat äänitetyn materiaalin, käänsivätkuulemansa puheen <strong>ja</strong> tekivät asennepisteytyksensä.Tutkimusasetelma <strong>ja</strong> menetelmät: Kuunteli<strong>ja</strong>t(N = 168) satunnaistettiin seitsemään eriryhmään, jolloin jokaiseen ryhmään kuului 24eri kuunteli<strong>ja</strong>a. Ryhmät (7 kpl) katsoivat audiovisuaalisennauhoituksen jokaisesta seitsemästäeri puhu<strong>ja</strong>sta (yhdellä puhu<strong>ja</strong>lla oli siiskaikkiaan 168 kuunteli<strong>ja</strong>a). Jokainen kuunteli<strong>ja</strong>katsoi saman puhu<strong>ja</strong>n tuottamat eri narratiivisettekstinkatkelmat jokaisella neljällä eri kokeellisellatavalla. Osallistuminen kesti noin tunnin.Mittarit; Asennepisteytys: 1) kognitiivinen ulottuvuusviittaa yksilön uskomuksiin <strong>ja</strong> mielipiteisiin,tai siihen, mitä yksilö a<strong>ja</strong>ttelee asiasta, 2)mieltymys -ulottuvuus viittaa tunteisiin, arvostuksiin<strong>ja</strong> tunteisiin, 3) käyttäytymiseen liittyväulottuvuus viittaa yksilön siihen menettely tapaan,minkä hän valitsee liittyen asiaan, joka on asenteenkohteena.Osallistu<strong>ja</strong>t: Puhu<strong>ja</strong>t: 4 miestä, 3 naista, 24–58vuotta (keski-ikä 37 v). <strong>CP</strong>-muodot olivat spastinendiplegia (2), spastinen quadriplegia (1),atetoottinen quadriplegia (2), yhdistetty spastinen<strong>ja</strong> atetoottinen (1), yhdistetty spastinenataktinen-quadriplegia(1). Kuunteli<strong>ja</strong>t: N=168,18–35 vuotta, ei <strong>CP</strong>-vammaa, yliopisto-opiskelijoitatai loppututkinnon jo suorittaneita.87
Tulokset: Jokaisen puhu<strong>ja</strong>n kohdalla aakkosvihjeet<strong>ja</strong> yhdistetyt aihe- <strong>ja</strong> aakkosvihjeet johtivatkorkeampaan pisteytykseen kuulijoiden asenteellisuudessa(= positiivisempaan asenteeseen)kuin tavallinen puhe. Yhdistetyt vihjeetjohtivat korkeampaan pisteytykseen kuulijoidenasenteellisuudessa kuin aihevihjeet. Kuulijoidenpisteytykset liittyen kognitiivisiin, mieltymyksellisiin<strong>ja</strong> käyttäytymiseen liittyviin asenteellisuudenosa-alueisiin osoittivat, että pisteytyksetkäyttäytymisen osa-alueella olivat korkeimmatkaikkien paitsi yhden puhu<strong>ja</strong>n osalta.Johtopäätökset: Puheen ymmärrettävyys -pisteiden<strong>ja</strong> asennepisteiden välinen suhde oli jokai-sen puhu<strong>ja</strong>n kohdalla vahva <strong>ja</strong> positiivinen osoittaensen, että asenteellisuuspisteet näyttävätlisääntyvän lineaarisesti yhdessä puheen ymmärrettävyyspisteidenkanssa.* SIT-testi, Sentence IntelligibilityTest on Windows-järjestelmälle luotutietokone-ohjelma (Yorkston ym. 1996),joka analysoi puheen ymmärrettävyyden<strong>ja</strong> laskee lisäksi testiin kuuluvien puhuttujenlauseiden perusteella yksilönpuhenopeuden (sanat/minuutti).Hustad K, Garcia J (2005)Tutkimuksen tavoite: Vertailla kolmen <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong><strong>aikuisen</strong> puhu<strong>ja</strong>n, joilla on dysartria <strong>ja</strong>jotka eroavat toisistaan motorisilta kyvyiltään,käyttämien puhetta täydentävien ikonisten käsieleiden<strong>ja</strong> aakkosvihjeiden vaikutusta puheensaamiin ymmärrettävyyspisteisiin. Lisäksi tarkoitusoli arvioida käytetyn menetelmän hyödyllisyyskuuntelijoiden arvioimana.Osallistumiskriteerit: Puhu<strong>ja</strong>; 1) dysartria<strong>CP</strong>-vammaan liittyen, 2) korkeakoulututkinto,3) hyväksytyissä rajoissa olevat kognitiiviset <strong>ja</strong>kielelliset kyvyt, 4) kyky tuottaa vähintään kahdeksanperäkkäin yhdistettyä sanaa puheessa,5) kyky tuottaa puhetta, jonka ymmärrettävyys*SIT -testissä on 5-30 %:n välillä, 6) käyttääpuhetta vuorovaikutuksen kommunikointimuotona,7) puhuu amerikanenglantia ensimmäisenä<strong>ja</strong> ensisi<strong>ja</strong>isena kielenään, 8) luku- <strong>ja</strong> kirjoitustaidotainakin kuudennen luokka-asteen tasoisesti,9) itse-raportoitu näköaisti normaalirajojenpuitteissa, 10) itse-raportoitu kuuloaisti normaalirajojenpuitteissa, 11) kyky täsmällisesti osoittaa<strong>ja</strong> valita kir<strong>ja</strong>imia <strong>ja</strong> oikeinkirjoitetusti esitettyjäfraase<strong>ja</strong> kommunikointitaululta, 12) kyky tuottaakäsikirjoituksen mukaisia eleitä käyttämällädominoivaa kättä. Kuunteli<strong>ja</strong>: 1) läpäisi äänenkuulotestin molemmilla korvilla, 2) ikä 18–45vuotta, 3) vain yksittäisiä kokemuksia kuuntelemisestatai kommunikoinnista henkilöidenkanssa, joilla on kommunikointihäiriö, 4) syntyperäinenamerikanenglannin puhu<strong>ja</strong>, 5) itseraportoitunormaali tai lähes normaali näkökykykor<strong>ja</strong>ttuna, 6)ei itse-raportoitua kieli-, oppimistaikognitiivista häiriötä.Interventio: 1) Normaali puhe, 2) aakkosvihjeet(aided) <strong>ja</strong> 3) ikoniset käsieleet (unaided).Ikonisia käsieleitä käytetään puhetta täydentämään<strong>ja</strong> eleet tuotetaan yhtäaikaisesti puheenkanssa. Käsieleet ovat yksi muoto luonnollisistakäden liikkeistä, joita tehdään puhuessa, <strong>ja</strong> jotkahavainnollistavat tai lisäävät merkityksiä puhutunviestin sanojen sisältöihin. Käsieleitä pidetäänpuhetta täydentävän <strong>ja</strong> vaihtoehtoisen kommunikoinninei-avustavana (unaided) menetelmänä,koska tekniikan käyttö ei edellytä mitään kehonulkopuolista välinettä.88
- Page 1 and 2:
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4:
Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6:
3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8:
TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10:
JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12:
1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13 and 14:
tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16:
Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18:
1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20:
2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22:
Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24:
Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26:
sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28:
Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30:
2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32:
2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34:
mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36:
henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66: Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68: on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70: McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72: Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74: LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76: Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78: Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80: laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82: 1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84: Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86: Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87: #Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 91 and 92: Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94: foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96: Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98: Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100: Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102: Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104: Esimerkkejä Invalidiliiton julkais