Liitetaulukko 4. Keski-iältään ≥ 30-vuotiaille <strong>CP</strong>-vammaisille aikuisilletehdyt kirurgiset seurantatutkimukset kronologisessa järjestyksessä.Buly R, Huo M, Root L, Binzer T, Wilson P (1993)Tutkimuksen tavoite: Selvittää sementoidunlonkan kokonivelproteesin <strong>ja</strong> siihen liittyvänleikkauksen kyky tuottaa pitkäkestoista kivunlievittymistä <strong>ja</strong> toimintakyvyn paranemista valikoitujen<strong>CP</strong>-vammaisten tutkittavien kohdalla,joilla on pitkälle kehittynyt lonkan nivelrikko.Osallistumiskriteerit: 1) <strong>CP</strong>-vamma, 2) pitkäaikainenlonkkakipu liittyen lonkan osittaiseentai kokonaan sijoiltaanmenoon, mikä rajoittaa<strong>toimintakyky</strong>ä <strong>ja</strong> on reagoimaton aiemmillekirurgisille toimenpiteille, 3) riittävä ymmärryskykysanallisesti kertoa vaivansa suoraan hoitavallelääkärille tai perheenjäsenelle, joka toimiihoita<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> 4) riittävä ymmärryskyky vastataomaa <strong>toimintakyky</strong>ä <strong>ja</strong> kivun astetta koskeviinkysymyksiin.Interventio: Sementoidun lonkan kokonivelproteesinasettaminen leikkauksella. Leikatuistalonkista neljä tarvitsi lisäksi luusiirteenlisäämisen puutteelliseen lonkkanivelmal<strong>ja</strong>an.Lonkkatukea käytettiin 16 tutkittavan kohdallalonkan sijoiltaanmenon estämiseksi <strong>ja</strong> luutumisenedistämiseksi.Tutkimusasetelma <strong>ja</strong> menetelmät: Ennen <strong>ja</strong>jälkeen mittaukset, seuranta-aika 3-17 vuotta.Mittarit: a) kipu, b) liikelaajuudet, c) toimintakyvyntaso (= 1.riippuvainen pyörätuolista, 2.kykenee siirtymisiin, 3. liikkumiskykyinen kotona,4. liikkumiskykyinen kodin ulkopuolella apuvälineidenkanssa <strong>ja</strong> 5. liikkuu itsenäisesti ilmanapuvälineitä).Osallistu<strong>ja</strong>t: N = 18 (9 miestä <strong>ja</strong> 9 naista), ikä toimenpiteessä16–52 vuotta (keski-ikä 30.1 v.),<strong>CP</strong>-muodot olivat seuraavat: spastinen quadriplegia(6), atetoottinen quadriplegia (1), sekamuotoinenquadriplegia (1), triplegia (3), diplegia (5)<strong>ja</strong> hemiplegia (2).Tulokset: Kivun lievittyminen: 16 tutkittavalla18:sta kipu lievittyi täysin. Toimenpiteen epäonnistumisiinkuuluivat yksi nivelproteesin varsiosanirtoaminen 3,1 vuoden kuluttua operaatiosta<strong>ja</strong> yksi nivelproteesin lonkkamal<strong>ja</strong>osan irtoaminen15 vuoden kuluttua operaatiosta. Yksi nivelproteesinvarsiosa <strong>ja</strong> yksi lonkkamal<strong>ja</strong>n osakor<strong>ja</strong>ttiin virheasennon vuoksi. Toimintakyky:Toimenpiteen jälkeen kahdentoista tutkittavan<strong>toimintakyky</strong> parani ainakin yhdellä toimintakyvynmittaustasolla: viisi tutkittavaa saavuttiuudelleen liikkumiskykynsä <strong>ja</strong> seitsemän palasityöelämään. Liikelaajuudet paranivat kaikkientutkittavien osalla vähintään kahdella kolmesta.Kuvauslöydökset: Poissulkien kaksi lonkanirtautumista, muille tutkittaville ei kehittynyt eteneviänivelproteesin irtoamisen merkkejä.Johtopäätökset: Sementoidun lonkan kokonivelproteesinasettaminen leikkauksella voi tarjotapitkäaikaisen kivun lievittymisen <strong>ja</strong> toimintakyvynparanemisen <strong>CP</strong>-vammaisilla aikuisilla,joilla on vaikea lonkkanivelrikko.93
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuksen tavoite: Kartoittaa kokemuksialonkan kokonivelproteesileikkauksesta <strong>CP</strong>vammaisillaaikuisilla.Osallistumiskriteerit: <strong>CP</strong>-vamma, preoperatiivisetdiagnoosit tutkittavilla olivat 1) ensisi<strong>ja</strong>inenrappeuttava nivelsairaus (3), 2) lonkan kehityshäiriöönliittyvä niveltulehdus (8) <strong>ja</strong> 3) epäonnistunutreisiluun kaulan murtuman hoito (5).Interventio: Lonkan kokonivelproteesin asettaminenleikkauksella. Viittätoista tutkittavaaseurattiin minimiseuranta-a<strong>ja</strong>n eli 2 vuotta. Kliininenseuranta-aika oli 2,5–21 vuotta, keskimäärin9,7 vuotta. Tutkimusasetelma <strong>ja</strong> menetelmät:Mittarit: a) kipu <strong>ja</strong> b) <strong>toimintakyky</strong>, jokasisälsi tutkittavan liikkumiskyvyn arvioinnin (1.liikkumiskyvytön, 2. kykenee liikkumaan sisälläapuvälineiden kanssa, 3. kykenee liikkumaankodin ulkopuolella apuvälineiden kanssa <strong>ja</strong> 4.itsenäinen liikkumiskyky ilman apuvälineitä).Osallistu<strong>ja</strong>t: N = 16 (10 miestä, 6 naista),22–79 vuotta (keski-ikä 48,5 v.), <strong>CP</strong>-muodotolivat seuraavat: hemiplegia (7), diplegia (4),quadriplegia (2), atetoottinen quadriplegia (2)<strong>ja</strong> atetoottinen diplegia (1).spastisiteetin vuoksi jänteen katkaisun. Kivunlievittyminen vaihteli hyvästä erinomaiseen87 %:lla tutkittavista. Tutkittavien <strong>toimintakyky</strong>arvioituna liikkumiskyvyllä, parani 79 %:lla tutkittavista.Johtopäätökset: Lonkan kokonivelproteesinasettaminen leikkauksella on arvokas vaihtoehto<strong>CP</strong>-vammaiselle aikuiselle, jolla esiintyytoimintaa estävää lonkkakipua. Siihen liittyvätkomplikaatiot ovat harvinaisia, <strong>ja</strong> kivun lievittyminenoli hyvästä erinomaiseen 87 %:n osallatutkittavista. Lisäksi valtaosalla tutkittavistaliikkumiskyky parani. Liikkumiskykyisten <strong>CP</strong>vammaistenaikuisten kohdalla lonkan kokonivelproteesinmahdollistaman lonkkanivelenliikkuvuuden vaikutus saattaa olla suurempikävelyn helppouteen, henkilökohtaisen hygienianhoitamiseen <strong>ja</strong> muihin päivittäisen elämänperustoimintoihin mahdollistaen samalla parhaanmahdollisen itsenäisyyden tason verrattunalonkan jäykistysleikkaukseen. Lisäksi kokonivelproteesihäiritsee vähemmän muita luustoonliittyviä va<strong>ja</strong>vuuksia ollen houkuttelevin vaihtoehto.Lonkan kokonivelproteesin voidaan odottaaolevan kohtuullisen pitkäikäinen jopa alle50-vuotiailla potilailla.Tulokset: Toimenpiteen jälkeen tutkittavilla eiesiintynyt lonkan sijoiltaanmeno<strong>ja</strong>. Toimenpiteenkomplikaatioihin kuuluivat sarvennoisenalueen <strong>ja</strong> nivelontelon murtuma proteesin asettamisenyhteydessä. Toimenpiteen jälkeisiäkomplikaatioita olivat kantapään haava kipsatullatutkittavalla, jonka aiheutti liikkumattomuudestaaiheutunut paine kantapäässä, yksi suolentukkeutuminen, joka laukesi spontaanisti, <strong>ja</strong>yksi virtsaumpi. Kaksi tutkittavaa tarvitsi uusintatoimenpiteen:ensimmäinen sarvennoisenirtoamisen vuoksi <strong>ja</strong> toinen lähentäjälihaksen94
- Page 1 and 2:
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4:
Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6:
3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8:
TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10:
JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12:
1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13 and 14:
tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16:
Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18:
1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20:
2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22:
Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24:
Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26:
sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28:
Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30:
2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32:
2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34:
mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36:
henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38:
vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40:
of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42:
Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66: Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68: on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70: McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72: Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74: LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76: Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78: Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80: laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82: 1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84: Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86: Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88: #Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90: Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92: Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93: foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 97 and 98: Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100: Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102: Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104: Esimerkkejä Invalidiliiton julkais