ovat yhteydessä koettuun yksinäisyyteen.Mikäli <strong>CP</strong>-vammaisilta aikuisilta puuttuu lisäksiyhteisöllinen hyväksyntä, on sosiaalisten verkostojenluominen hankalaa, jopa mahdotonta.Ja tämä lisää edelleen koettua yksinäisyyttä.(Ballin & Balandin 2007.) <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> yksilönmielenterveyttä tukevia <strong>ja</strong> subjektiiviseen<strong>hyvinvointi</strong>in kuuluvia tekijöitä, eli sosiaalisiavuorovaikutussuhteita <strong>ja</strong> ansiotyötä, käsitellääntarkemmin kappaleessa 2.1.2.6.Tutkimustietoa <strong>CP</strong>-vammaisten aikuisten psyykkistensairauksien esiintyvyydestä on olemassahyvin vähän. <strong>CP</strong>-vammaisten ihmisten ikääntyessäsamalla tavoin kuin vammattomien ihmisten,voidaan ikääntymiseen liittyvien mielenterveydellistenongelmien <strong>ja</strong> psyykkisten sairauksienilmaantuvuuden <strong>ja</strong> esiintyvyyden olettaaolevan samaa luokkaa kaikkien ihmisten kohdalla(Nochajski 2000). Tätä näkökantaa tukeeesimerkiksi masennusoireiden <strong>ja</strong> masennuksenesiintyvyys valtaväestössä yleensä <strong>ja</strong> <strong>CP</strong>-vammaistenihmisten kohdalla erikseen. Esimerkiksiyli 55-vuotiaista ihmisistä yleensä 14–41 %:llaon todettu olevan masennusoireita tai lievämasennus (Heikkinen ym. 1995, Unutzer ym.1997, Rosqvist ym. 2008). Vastaava prosentti<strong>CP</strong>-vammaisilla aikuisilla, joilla ei ole kehitysvammaa,on 35 (N = 177). Mikäli <strong>CP</strong>-vammaanliittyy lisäksi kehitysvamma, masennuksenesiintyvyyden on tutkittu olevan 12 %. (McDermottym. 2005a.)2.1.1.7 EpilepsiaEpilepsian tyyppi <strong>ja</strong> ennuste riippuvat <strong>CP</strong>-vammanvaikeusasteesta <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>innista. Erityisestihenkilöillä, joilla on tetraplegia tai hemiplegia,epilepsia on yleistä. <strong>CP</strong>-vammaisilla ihmisilläesiintyvien epilepsiakohtausten tiheä esiintyminenyhdessä kognitiivisten tai hahmotushäiriöidenkanssa viittaa siihen, että näillä häiriöilläon yhteinen tai toisiinsa yhteydessä oleva alkuperä.(Kuban & Leviton 1994, Autti-Rämö 1996.)2.1.1.8 KipuKipu on yksi <strong>CP</strong>-vammaisten yleisimmistä liitännäisongelmista<strong>ja</strong> se voi olla luonteeltaan äkillisestiilmaantuvaa <strong>ja</strong> lyhytkestoista, uusiutuvaatai pitkäkestoista (Zaffuto-Sforza 2005). Kivunmerkitys toimintakyvyn rajoitteena on suuri, silläsen vaikutukset yksilön elämässä ulottuvat fyysisiin,psyykkisiin <strong>ja</strong> sosiaalisiin toimintoihin.Kivun ilmaantumisen keskimääräinen ikä vaihtelee21–26 ikävuosien välillä (Furukawa ym. 2001,Jahnsen ym. 2004a). Kivun esiintyvyyden onosoitettu edelleen lisääntyvän ikääntymisenmyötä. Esimerkiksi nor<strong>ja</strong>laistutkimuksessa(Jahnsen ym. 2004a) 18 % alle 30-vuotiaista<strong>CP</strong>-vammaisista ihmisistä koki kroonista kipua,kun 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista henkilöistä40 % koki kipua. Korkeamman iän <strong>ja</strong>suuremman kipuintensiteetin välillä on myöshavaittu olevan yhteys (Schwartz ym 1999).Kansainvälisen kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksen perusteella28 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisista aikuisista esiintyykroonista kipua (Odding ym. 2006), mutta useissatutkimuksissa kipua kokevien määrä vaihteleejopa 56–84 % välillä (Turk ym. 1997, Schwartzym. 1999, Andersson & Mattsson 2001). Nor<strong>ja</strong>laistutkimuksenmukaan 28 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisistaaikuisista esiintyy kroonista kipua, kun vastaavaprosentti valtaväestössä on 15 (Jahnsenym. 2004a).Pitkäaikaisen kivun on todettu olevan yhteydessä<strong>CP</strong>-vamman vaikeusasteeseen siten, että keskinkertaisestitai vakavasti vammautuneilla henkilöilläkipua esiintyy huomattavasti enemmän(37 %), kuin lievästi vammautuneilla (21 %)(Jahnsen ym. 2003a). Kivun on havaittu olevanmerkitsevästi yhteydessä <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> henkilönsukupuoleen siten, että sitä esiintyy miehillänaisia enemmän. Lisäksi kivun on havaittu olevanyhteydessä <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> <strong>aikuisen</strong> pitkäaikaiseenuupumukseen, elämään tyytyväisyyteenalentumiseen <strong>ja</strong> fyysisen toimintakyvynheikkenemiseen (Jahnsen ym. 2004a).25
Nor<strong>ja</strong>laistutkimuksessa 82 % <strong>CP</strong>-vammaisistaaikuisista koki kipua tuki- <strong>ja</strong> liikuntaelimissäainakin yhdessä kohtaa kehoa (Jahnsen ym.2004a). Syinä kivulle voivat olla tuki- <strong>ja</strong> liikuntaelintenepämuodostumat, yhden tai useammannivelen ylirasitustilat (overuse syndromes),niveltulehdukset (Zaffuto-Sforza 2005), reumasairaudet,vammat, kasvaimet <strong>ja</strong> spastisuus(Schwartz ym. 1999). Myös liikkumiskyvyttömyydenon havaittu aiheuttavan kipua <strong>CP</strong>-vammaisilleaikuisille, joista jopa 47 % kokee lonkkakipua.Sitä provosoivat useat liikkumiskyvyttömällehenkilölle ominaiset tekijät kuten samassaasennossa pitkään oleminen, asennon vaihtaminensamassa asennossa pitkään olemisenjälkeen <strong>ja</strong> lisäksi sään muutokset. Fysioterapiaanliittyvä, terapian aikana tapahtuva niveltenliikelaajuuksien suurentaminen liikehoidon avulla<strong>ja</strong> käsin tunnustelu provosoivat myös lonkkakipualiikkumiskyvyttömillä aikuisilla. (Hodgkinsonym. 2001.)Kipua voi esiintyä monessa eri kehon osassa <strong>ja</strong>useassa kehonosassa samanaikaisesti. Esimerkiksiruotsalaistutkimuksessa (Andersson &Mattsson 2001) <strong>CP</strong>-vammaisista aikuisista (N =174) puolet koki kipu<strong>ja</strong> kahdessa tai kolmessaeri kehonosassa <strong>ja</strong> 11 % 4-7 eri kehonosassa.Yleisimmät kipualueet ovat hartiat, lonkat, polvet,nilkat, selkä, lanneranka <strong>ja</strong> kaularanka (Schwartzym 1999, Murphy ym. 1995, Turk ym. 1997,Andersson & Mattsson 2001, Hodgkinson ym.2001, Engel ym. 2003, Jahnsen ym. 2004a).Nor<strong>ja</strong>laistutkimuksessa (Jahnsen ym. 2004a)kivun yleisimmät esiintymispaikat <strong>CP</strong>-vammaisillaaikuisilla olivat selkä (59 %), kaularanka(44 %), <strong>ja</strong>lka tai nilkka (44 %), hartiat (43 %),polvi (39 %) <strong>ja</strong> lonkka (36 %).Krooninen kipu on vakava ongelma <strong>CP</strong>-vammaisillaaikuisilla. Yleensäkin kivun on todettuolevan yhteydessä <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> alentuneeseenelämän tyytyväisyyteen <strong>ja</strong> kroonisena senon todettu aiheuttavan psykologista ahdistusta(Engel ym. 2003).Tutkimuksissa on selvitetty <strong>CP</strong>-vammaistenaikuisten omia kokemuksia siitä, mitkä tekijätlisäävät <strong>ja</strong> heikentävät kipua <strong>ja</strong> millaisia keino<strong>ja</strong>heillä itsellään on kivun lievittämiseksi tai hoitamiseksi.Yhdysvaltalaistutkimuksessa (Jensenym. 2004) kroonista kipua kokevien <strong>CP</strong>-vammaistenaikuisten kipu väheni kahden vuodenseurannan aikana ultraäänen, poreallashoitojen<strong>ja</strong> sähköisen hermoärsytyksen avulla. Nor<strong>ja</strong>laistutkimuksessa(Jahnsen ym. 2004a) <strong>CP</strong>-vammaisetaikuiset kokivat kipua vähentävinä tekijöinälevon (51 %), fysioterapian (49 %), lääkityksen(35 %), liikkumisen (28 %) <strong>ja</strong> lämpimänilman (14 %). Sen si<strong>ja</strong>an kivun koettiin lisääntyvänylirasituksen (73 %), inaktiivisuuden (26 %)<strong>ja</strong> kylmän ilman (14 %) seurauksena.Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Engel tutkimusryhmineen(2002) selvitti kroonista kipuakokevien <strong>CP</strong>-vammaisten aikuisten (N = 64,18–76 vuotta) kivunhoitokeino<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> niiden koettuahyötyä. Tulosten mukaan tutkittavat käyttiväthyvin moninaisia kivunhoitokeino<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> arvioivatuseiden niistä olevan ainakin kohtuullisenhyödyllisiä. Mikään yksittäinen kivunhoitokeinoei kuitenkaan ollut yleisesti kaikkien käytössä.Sen si<strong>ja</strong>an yli puolet tutkittavista käytti vain einarkoottisiakipulääkkeitä (kuten ibuprofeiini)kipua lievittääkseen. Narkoottisia kipulääkkeitä,diatzepamia tai baklofeenia oli kerran käyttänytvain noin kolmannes tutkittavista <strong>ja</strong> niidenarvioitiin olevan kohtuullisen hyödyllisiä. Erikivunhoitokeinojen yhdistäminen oli yleistävain pienelle osalle <strong>CP</strong>-vammaisista aikuisista.Tulokset osoittivat, että kivun lievittämiseenkäytettiin todennäköisimmin passiivisia interventioitakuten lääkkeitä. Vain harvat käyttivätaktiivisia interventioita kuten bio-palautehoitoa,kivun hoitamiseen liittyvää neuvontaa tai liikuntaa,vaikka he arvioivat näiden olevan ainakinjossain määrin tai kohtuullisesti hyödyllisiä.Kroonisen kivun kanssa selviämiseen liittyvienerilaisten sopeutumisstrategioiden on todettuolevan yhteydessä <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> <strong>aikuisen</strong>26
- Page 1 and 2: CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4: Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8: TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10: JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12: 1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13 and 14: tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16: Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18: 1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20: 2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22: Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24: Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25: sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66: Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68: on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70: McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72: Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74: LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76: Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78:
Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80:
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82:
1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84:
Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86:
Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88:
#Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90:
Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92:
Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94:
foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96:
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98:
Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100:
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102:
Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104:
Esimerkkejä Invalidiliiton julkais