CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esiintyvyysCP-oireyhtymällä (cerebral palsy) tarkoitetaanvarhaislapsuudessa, yleensä ennen kahdenvuoden ikää tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaakyvyttömyyttä säilyttää normaali asentoja suorittaa normaaleja liikemalleja (Autti-Rämö1996). CP-vammaan liittyvät ensisijaiset motorisethäiriöt ovat 1) poikkeava lihasjänteys, jokavaikuttaa yksilön asentoon, ryhtiin ja liikkeisiin,2) häiriöt tasapainossa ja koordinaatiossa, 3)heikentynyt lihasvoima ja 4) tarkan motorisenkontrollin menetys (Papavasiliou 2008). Vaikkaaivovaurio itsessään ei ole etenevä tai paraneva,sen aiheuttama oirekuva muuntuu jatkuvasti.CP-vammaisen ihmisen liikunnalliset toimintaedellytyksetvoivat iän myötä joko huonontuatai parantua, ja tilanne pysyy harvoinstaattisena. (Autti-Rämö 1996.)CP-vammaisilla ihmisillä esiintyy liikunnallisenvamman lisäksi myös muita keskushermostotoiminnanhäiriöitä, kuten vaikeuksia näön käytössä,kuulovammoja, epilepsiaa, suun alueenliikehäiriöitä, kommunikointihäiriöitä ja kognitiivisiahäiriöitä, joihin liittyvät häiriöt hahmotuksessa,huomiokyvyssä, käyttäytymisessä jaoppimisessa, sekä kehitysvammaisuutta (Kuban& Leviton 1994, Autti-Rämö 1996, Rapp & Torres2000, Gajdosik & Cicirello 2001, Klingbeilym. 2004, Rosenbaum ym. 2007) (Taulukko 1).Näistä häiriöistä käytetään tässä katsauksessanimitystä CP-vamman synnynnäiset liitännäisvammatja -häiriöt. Synnynnäisten liitännäisvammojenja – häiriöiden esiintyvyys on hyvinyksilöllistä ja ne voivat ilmetä minä yhdistelmänätahansa vaikuttaen yksilön toimintakykyyn (Turkym. 2001). Synnynnäisiä liitännäisvammoja ja– häiriöitä käsitellään tarkemmin katsauksenkappaleessa 2. CP-vamma, aikuisuus ja ikääntyminenICF-luokituksen mukaan.CP-vamman määrittelystä on väitelty jo yli 150vuotta ja keskustelu siitä, kuinka CP-vammaneri ilmenemismuodot voidaan parhaiten luokitella,on jatkunut tähän päivään asti (Morris2007). Useimmiten siteeratun määritelmänon esittänyt Bax (1964). Sen mukaan CP on”asennon tai liikkeen häiriö, joka johtuu viastatai vammasta kehittymättömissä aivoissa” jaedelleen ”käytännöllisistä syistä häiriöt, jotkaovat lyhytaikaisia tai aiheutuvat progressiivisistasairauksista tai ainoastaan mentaalisistapuutteista, jätetään määritelmän ulkopuolelle”.Vuonna 2004 Yhdysvalloissa kokoontui kansainvälinenmonitieteellinen työryhmä tarkastelemaanCP-vamman määritelmää ja luokitteluaja tuloksena syntyi CP-vamman yleinen käsitteellistyslaajan kansainvälisen yleisön käytettäväksi.Tämän määritelmän mukaan CP-vammakuvaa joukon toiminnanrajoituksia aiheuttaviaja pysyviä häiriöitä liittyen CP-vammaisenyksilön liikkumisen ja asennon kehittymiseen.Syynä näille toiminnanrajoituksille on kehittyvilleaivoille sikiökaudella tai pikkulapsenatapahtunut ei-etenevä vaurio. Motoristen häiriöidenlisäksi CP-vammaan liittyy usein häiriöitäaistihavainnoissa, havaintokyvyssä, kommunikoinnissaja käyttäytymisessä, epilepsiaaja sekundaarisia tuki- ja liikuntaelinongelmia.(Rosenbaum ym. 2007.)CP-vamman esiintyvyys on lisääntynyt 1960-luvulta 1990-luvulle noin 1,5:stä noin 2,5:teentuhatta syntynyttä lasta kohden. Tämän ajanjaksonaikana syntymäpainoltaan pienten vauvojenosuus on kasvanut, diplegian osuus onvähentynyt ja hemiplegian osuus on lisääntynyt.(Odding ym. 2006.) Ruotsissa ja Norjassanoin kaksi lasta syntyy CP-vammaisena jokaistatuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden (Hagbergym. 2001, Nordmark ym. 2001, Andersenym. 2008). Suomessa syntyy noin 120 CP-vammaistalasta vuosittain (von Wendt 2003) jakaikkiaan Suomessa on arvioitu olevan noin6 500 CP-vammaista ihmistä (Suomen CP-liitto).Tulevaisuudessa CP-vammaisten aikuistenmäärä lisääntyy ennenaikaisena ja pienipainoisinasyntyneiden lasten lääketieteellisen hoidonkehittymisen myötä ja yleensäkin seurauk-10