CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

den ikääntyneiden ihmisten liikkumisvaikeuksienon todettu olevan yhteydessä vaikeuksiinpäästä näihin palveluihin ja tyytymättömyyteenterveydenhuoltopalveluja kohtaan (Hoffman ym.2007). Ympäristön esteellisyys hankaloittaasuuresti CP-vammaisten päivittäistä elämää,mikä ilmeni esimerkiksi Tighen (2001) tutkimuksessa.Tutkimukseen osallistuneet CPvammaisetnaiset joutuivat usein käyttämäänsuunnattoman paljon energiaa palvelujenpariin päästääkseen ja löytääkseen elinympäristöstäänesteettömiä paikkoja, jotkaCP-vamman huomioiden mahdollistaisivatnormaalien päivittäisten asioiden hoitamisen.Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottunaympäristön esteellisyys pitää vammaiset ihmiset”omissa paikoissaan”, mikä samalla estää vammattomiltaihmisiltä mahdollisuuden paneutua”erilaisuuden” merkitykseen omassa elämässään.(Tighe 2001.)Rakennetun ympäristön esteellisyys terveydenhuollonehkäisevissä palveluissa, joihin kuuluvatmm. gynekologiset tarkastukset ja mammografiatutkimukset,vaikuttaa halukkuuteen käyttää näitäpalveluja. Esimerkiksi rutiinitarkastuksiin liittyvientutkimustoimenpiteiden tekeminen CP-vammaisellenaiselle voi olla vaikeaa, kun tutkimusasentoja tutkimusvälineet eivät nykyiselläänhuomio yksilöiden toiminta- ja liikkumiskyvynrajoituksia (Gajdosik & Cicirello 2001, Tighe2001.) Balandinin ja Morganin (1997) tutkimuksessa41 % CP-vammaisista aikuisista(30–74-vuotta, N = 279) oli kykenemättömiäkäyttämään lääkärin vastaanotolla olevia tilojaja välineitä ja jo pelkkä terveyskeskukseen taivastaanotolle pääseminen oli vaikeaa 20 %:llenäistä aikuisista.Myös sairaalaympäristöt ovat esteellisiä. Buziontutkijoineen (2002) tekemän tutkimuksen mukaan35 %:lla CP-vammaisista aikuisista (N = 31,20–61 vuotta) oli fyysisiä vaikeuksia liikkuasairaalassa. Vaikeudet johtuivat pääasiallisestiliukkaista lattioista ja hankalista kylpy- ja potilashuoneidensisäänkäynneistä, jotka tekivätliikkumisen vaaralliseksi ja hankalaksi. Hoidossaapuna käytettävien nosturien ja sopivienistuimien puute rajoitti joidenkin CP-vammaistenaikuisten liikkumista jopa siten, että heolivat vuoteisiinsa sidottuja koko sairaalassaolonajan, vaikka muutoin olisivat terveydentilansapuolesta jaksaneet nousta ylös.Yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut, taipikemminkin niiden puute, estävät myös CPvammaisianaisia osallistumasta terveydenhuoltopalveluihinkuten esimerkiksi mammografia-tutkimuksiin(Poulos ym. 2006).2.2.1.2 Sosiaalinen ympäristöIhmisen sosiaaliseen ympäristöön luetaan hänenelin- ja työskentelyolonsa, tulotasonsa, koulutuksensaja yhteisöt, joihin hän kuuluu. Suureterot sosiaalisessa ympäristössä vaikuttavatosaltaan eroihin myös yksilöiden terveyteenliittyvissä kysymyksissä. Elinajanodotteessa jasairastavuudessa on köyhien ja rikkaiden välilläsuuria eroja samoin kuin vähän koulutettujen jahyvin koulutettujen sekä fyysisen ja henkisentyön tekijöiden välillä. (Terveys-EU 2008.)CP-vammaisen aikuisen sosiaalinen ympäristövoi muodostaa uhan hänen kokonaisvaltaisellehyvinvoinnilleen. Kuten aiemmin tässä katsauksessatodettiin, ovat CP-vammaisten suurempityöttömyysaste, siitä seuraava alhaisempi tulotasoyhdessä yhteiskunnallisen syrjäytymisriskinkanssa ja ongelmat sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissayleisiä. Nämä ongelmat eivätkuitenkaan ole yleistettävissä koskemaan kaikkiaCP-vammaisia ihmisiä. Yhteiskunnallisten interventioidenavulla ongelmiin on mahdollista puuttuajo ennaltaehkäisevästi tukemalla ammatillistakoulutusta, työllisyyttä ja mahdollistamallaosallistuminen sosiaalisiin verkostoihin.41