CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

Myös kahdessa muussa tutkimuksessa interventioillaei ollut toivottua vaikutusta. Toisessanäistä tutkimuksista, jossa selvitettiin niveltenpassiivisen liikeharjoittelun vaikutusta niveliin,ei ilmennyt objektiivisesti mitattua vaikutustatutkittaviin (N = 6) (Cadenhead ym. 2002). Myösbiopalaute-avusteisen rentoutusharjoittelunvaikutus tutkittavien (N = 3) kipuun ja lihasjännitykseenjäi epäselväksi, sillä vaikka tutkittavatsubjektiivisesti kokivat kivun lievittymistäintervention jälkeen, ei tämä tulos saanut tukeaEMG-laitteella tehdystä objektiivisesta mittaustuloksesta.EMG-laitteen käyttämiseen liittyilisäksi teknisiä ongelmia laitteen reagoidessaesimerkiksi tutkittavilla esiintyviin atetoottisiinliikkeisiin. (Engel ym. 2004.)Yhdessä interventiotutkimuksessa selvitettiinkahdessa eri lämpötilassa (37° ja 42°) toteutetunkylpemisen vaikutuksia tutkittavien sydän- jahengitysaineenvaihduntaan. Tässä tutkimuksessaosallistujat olivat 46–63-vuotiaita (N = 5)ja he olivat osallistujaryhmänä kaikkien eri interventiotutkimustenikääntyneimpiä CP-vammaisiaaikuisia. Tutkittavat muodostivat yhdenkoeryhmän ja kontrolliryhmää ei ollut. Viidenminuutin kylvetyksen vaikutuksia sydän- jahengitysaineenvaihduntaan tutkittiin useillarelevanteilla mittareilla. Tutkittavat arvioivatkylpemisen molemmissa vesilämpötiloissakevyeksi ponnistukseksi. Tilastollinen analyysiosoitti, että hengitysvolyymi, systolinen ja diastolinenverenpaine sekä RPP (= Rate PressureProduct; sydämen syke kerrotaan systolisellaverenpaineella) erosivat merkitsevästi kylpyvedeneri lämpötiloissa. Kuitenkin molempienkylpyjen fysiologiset kulut olivat samanlaiset jaerot kylpemisen aiheuttamiin reaktioihin vaikuttivatenemmän aiheutuvan yksilöiden välisistäeroista kuin varsinaisesta veden lämpötilasta.(Muraki ym. 1993.)Dodd tutkijoineen (2002) analysoi kirjallisuuskatsauksessaanvoimaharjoittelun ja etenevänvastusharjoittelun tehokkuutta CP-vammaisillaihmisillä. Aineistohaut rajoitettiin vuosille 1966–2000 ja mukaan otettiin tutkimukset, joissa CPvammaistenaikuisten lisäksi oli lapsia ja nuoria.Mukaanottokriteerit täyttäviä tutkimuksia analysoitavaksilöytyi 11, joista yksi oli kirjallisuuskatsaus.Kymmenestä empiirisestä tutkimuksestavain yksi tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitututkimus. Kahdeksan kymmenestä empiirisestätutkimuksesta raportoi lihasvoiman lisääntymistävoimaharjoitteluohjelman tuloksena ja vaikutuksensuuruus vaihteli välillä 1,16 (95 % luottamusväli0,11–2,21) ja 5.27 (95 % luottamusväli4,69–5,05). Kaksi tutkimusta raportoi edistystäaktiivisuudessaan ja yksi tutkimus raportoi omakuvanparantumista. Tutkimuksissa ei raportoitunegatiivisia vaikutuksia kuten liikelaajuuksienvähentymistä tai lisääntynyttä spastisuutta.Analyysin perusteella todisteet ympäristöön liittyvistäja henkilökohtaisista kontekstuaalisistavaikutuksista olivat riittämättömiä, joten niistä eivoitu tehdä päätelmiä. Johtopäätöksenä tutkijatesittivät, että voimaharjoittelu lisää lihasvoimaaja parantaa CP-vammaisten ihmisten motoristatoimintaa ilman haitallisia vaikutuksia. Tarvitaankuitenkin lisää perusteellisia tutkimuksia, joissakeskitytään tutkittavien aktiivisuudessa ja osallistumisessatapahtuviin muutoksiin, huomioidenkontekstuaaliset tekijät.3.2 Puheterapeuttiset interventiotYli 30-vuotiaille tai keski-iältään yli 30-vuotiailleCP-vammaisille aikuisille tehtyjä valintakriteerittäyttäviä puheterapeuttisia interventiotutkimuksialöytyi aineistohaun perusteella neljä (liitetaulukko3). Tutkimuksissa selvitettiin CP-vammaistenaikuisten, joilla oli dysartria, käyttämienpuhetta täydentävien kommunikointimuotojenvaikutusta puheen ymmärrettävyyteen, käytettyjenmenetelmien hyödyllisyyttä kuuntelijoidenkokemana ja kuuntelijoiden asenteita puhujaakohtaan. Lisäksi yhdessä tutkimuksessa selvitettiinkuuntelijan ymmärryksen ja hänenoikeinkirjoitetun kirjalliseksi tekstiksi kääntämänsäpuheen saamien ymmärrettävyyspis-48