CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1) tutkittava onaiemmin vastustanut passiivista liikeharjoitteluasiten, että harjoitus on vain harvoin taiei koskaan saatu toteutetuksi, 2) tutkittavansellainen lääketieteellinen tila, joka ehkä olisiestänyt osallistumisen tutkimuksen loppuunasti, 3) niveltulehdus tai muu nivelsairaus, 4)alaraajoihin kohdistunut ortopediskirurginentoimenpide kuluneen kahden vuoden aikana ja5) lonkan epämuodostuma, joka estäisi asettumisengoniometriseen mittaukseen.Interventio: Alaraajojen passiiviset liikeharjoitukset3 x viikossa, 30–45 min kerrallaan (lonkanojentajat, loitontajat ja lateraalinen kierto, sekäpolven ojentajat ja nilkan koukistus). Interventiojaettiin vaiheisiin A ja B. Ryhmä 1 (N = 3) kuuluvattutkittavat saivat entuudestaan passiivistaliikeharjoitusta ja intervention vaiheessa A harjoituksetjatkuivat, mutta vaiheessa B niissäpidettiin tauko. Ryhmä 2 (n=3) kuuluvat tutkittavateivät olleet saaneet passiivista liikeharjoitustavähintään kuuden edeltävän kuukaudenaikana, ja vaiheessa A he eivät edelleenkäänsaaneet harjoitusta, mutta vaiheessa B harjoituksetaloitettiin.Osallistujat: 4 miestä ja 2 naista, 20–44 vuotta(keski-ikä 31v.), CP-muoto kaikilla tutkittavillaoli spastinen quadriplegia.Tulokset: Ryhmään 1 kuuluvien tutkittavientulosten visuaalinen analyysi ei osoittanut muutoksia28/36 nivelessä, kun passiivinen liikeharjoittelukeskeytettiin. Visuaalinen analyysiosoitti 8 nivelen liikeradan heikentymistä, jotamyös C-analyysin tulos tuki. Ryhmän 2 tutkittavienkohdalla visuaalinen analyysi ei havainnutmuutoksia 23/36 nivelen kohdalla, kun passiivisenliikeharjoitukset aloitettiin. Sekä visuaalisenettä C-analyysin mukaan kolmen nivelenpassiivinen liikerata laajeni, kun harjoittelu aloitettiin.Tulokset vaihtelivat analyysimenetelmänmukaan. Kuitenkaan ja kaiken kaikkiaan vaiheidenA ja B mittaustulokset eivät eronneettoisistaan kummankaan ryhmän kohdalla.Johtopäätökset: Nivelten passiivisella liikeharjoittelullaei ollut vaikutusta CP-vammaistenaikuisten alaraajojen goniometrisiin mittaustuloksiin.Tutkimusasetelma ja menetelmät: Aineistonanalyysi: 1) visuaalinen analyysi ja 2) C-statistiikka:C statistiikassa interventiovaiheen A aineistoanalysoitiin ensin, jonka tarkoituksena oli määritelläilmenikö aineistossa tilastollisesti merkitsevääkehityssuuntaa. Tilastollinen merkitsevyysmääritellään jakamalla C keskivirheellä, jolloinsaadaan z-arvo, joka voidaan tulkita käyttämällätodennäköisyys-taulukkoa z-tuloksille.Jos kehityssuuntaa ei löydy, vaiheen B dataliitetään vaiheen A dataan, ja yhdistetty dataanalysoidaan uudelleen samalla menetelmällä.Jos kehityssuunta löytyy vaiheen A aineistosta,voidaan käyttää vähemmän tehokasta vaihtoehtoistatoimenpidettä muodostaa erillisetaineistosarjat A ja B vaiheiden aineistosta, javertailla niitä keskenään. Merkitsevä z-tulososoittaa, että kehityssuunta vaiheessa A onerilainen kuin vaiheessa B.78