Taulukko 1. <strong>CP</strong>-vamman synnynnäisiä liitännäisvammo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> –häiriöitä <strong>ja</strong> niiden esiintyvyyksiäSynnynnäinen liitännäisvamma Esiintyvyys Lähdetai -häiriöEpilepsia 16-40 % Murphy ym. 1995Beckung & Hagberg 2002,McDermott ym. 2005b,Odding ym. 2006,Andersen ym. 2008Puhehäiriö 42-81 % Odding ym. 2006-vaikea puhehäiriö tai ei puhetta 28 % Andersen ym. 2008- dysartria 80 % Murphy ym. 1995Kommunikointihäiriöt 33 % Balandin & Morgan 1997Kuulovamma 10-25 % Murphy ym. 1995,- vaikea kuulovamma 4 % Odding ym. 2006Andersen ym. 2008Näkövamma 25-71 % Murphy ym. 1995,- näköhäiriöitä n. 20 % Odding ym. 2006- alentunut tarkkanäköisyys n. 75 % Andersen ym. 2008- vaikea näkövamma 5 % Odding ym. 2006Beckung & Hagberg 2002Kognitiiviset häiriöt 23-44 % Odding ym. 2006Kehitysvamma 31 % Andersen ym. 2008-vaikea tai syvä kehitysvamma Strauss ym. 1999kun <strong>CP</strong>-vamma vaikea 55 %kun <strong>CP</strong>-vamma lievä 27 %sena aikuisväestön pidentyneestä elina<strong>ja</strong>nodotteesta.1.2 Syyt<strong>CP</strong>-vammassa vaurio tapahtuu kehittyvässäaivokudoksessa eli yleisimmän määritelmänmukaan ennen syntymää tai kahden ensimmäisenelinvuoden aikana. Raskauden ensimmäisenkolmanneksen aikana äidin infektio,vaikea sairaus tai sikiön altistuminen sikiövaurioitaaiheuttaville ulkoisille aineille (= teratogeeni)voivat johtaa häiriöön alkiokehityksensiinä vaiheessa, jolloin sen kudokset <strong>ja</strong> elimeterilaistuvat (= organogeneesi). Sikiön tässäkehitysvaiheessa tapahtuva häiriö voi johtaakeskushermoston epämuodostumaan. Aivojenherkin vaurioitumisaika loppuraskaudessa ajoittuuraskausviikoille 26–34, jolloin aivokammionvieressä olevat rakenteet muodostuvat. Aivovaurionsi<strong>ja</strong>inti <strong>ja</strong> sen toiminnalliset vaikutuksetmääräytyvät keskushermoston kehitysasteesta11
tapahtuman hetkellä. Etiologia vaikuttaa myösosaltaan oirekuvaan, eli esimerkiksi verenvuototai hapenpuute voi johtaa erilaisiin aivovaurioihin<strong>ja</strong> oirekuviin. (Autti-Rämö 1996.)Tärkeimmät <strong>CP</strong>-vamman riskitekijät ovat alhainensyntymäpaino, kohdunsisäiset infektiot <strong>ja</strong>monisynnytykset. <strong>CP</strong>-vamman esiintyvyys kaksosillaon viisi <strong>ja</strong> kolmosilla 19 kertaa suurempiverrattuna ainokaisiin. (Odding ym. 2006.) Hemminkitutkimusryhmineen (2007) osoitti tutkimuksessaan,että mikäli vanhemmilla on <strong>CP</strong>-vammainenlapsi, on olemassa 4,8-kertainen riski,että myös toisella lapsella on <strong>CP</strong>-vamma.Tämä huomattavasti kohonnut familiaalinenriski osoittaa <strong>CP</strong>-vamman osittaisen perinnöllisenetiologian. Nor<strong>ja</strong>laistutkimuksen mukaan(Andersen ym. 2008) vaikeimmat häiriöt karkeamotoriikassahavaittiin niillä <strong>CP</strong>-vammaisillalapsilla, joiden Apgar-pisteet olivat alhaiset <strong>ja</strong>vaikeimmat häiriöt hienomotoriikassa niillä lapsilla,jotka olivat syntyneet laskettuna aikananormaalipainoisina <strong>ja</strong> alhaisilla Apgar-pisteillä.Vain harvoin <strong>CP</strong>-vamman syyksi voidaan osoittaayksittäinen tekijä, sillä tavallisesti sikiö tailapsi on joutunut kohtaamaan keskushermostonnormaalia toimintaa tai kehitystä uhanneentapahtumasar<strong>ja</strong>n. Keskushermoston vaurioitumisriskikasvaa huomattavasti, mikäli lapsi joutuutoistuvaan rasitustilanteeseen (esimerkiksipitkittynyt istukan va<strong>ja</strong>atoiminta, sikiö hengittääsuolen sisältöä, respiraattorihoito tai nestetasapaino-ongelmat).(Autti-Rämö 1996.)1.3 Oirekuva<strong>CP</strong>-vamma <strong>ja</strong>otellaan poikkeavan lihasjänteyden<strong>ja</strong> –toiminnan laadun, oireiden si<strong>ja</strong>inninsekä oireiden vaikeusasteen mukaan seuraavasti:spastisuus, dyskinesia, ataksia, sekamuodot<strong>ja</strong> hypotonia. Spastisuus on yleisin<strong>CP</strong>-diagnoosi. (Autti-Rämö 1996.) Se on ylemmänmotoneuronin vaurioitumisen aiheuttamahäiriö. Epidemiologinen kir<strong>ja</strong>llisuuskatsaus <strong>CP</strong>vammanesiintymistiheyteen, häiriöihin <strong>ja</strong> riskitekijöihinosoitti, että vuosina 1965–2004 Medlinessa<strong>ja</strong> PubMedissa julkaistujen tutkimustenmukaan <strong>CP</strong>-vamman spastista muotoa esiintyy72–91 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisista ihmisistä, kunmuiden muotojen osuus on 9-28 % (Oddingym. 2006).Spastisilla henkilöillä on resiprokaalisen inhibition(= lihas supistuessaan lähettää samanaikaisestivastavaikutta<strong>ja</strong>lihakseen supistumistavähentäviä impulsse<strong>ja</strong>) häiriöstä aiheutuvapoikkeava lihaksen vaikutta<strong>ja</strong>-vastavaikutta<strong>ja</strong>toiminta(agonisti-antagonisti). Lihaksen biomekaanisetominaisuudet kuten elastisuus,plastisuus <strong>ja</strong> viskositeetti sekä lihaksen <strong>ja</strong> ligamenttienkasvu ovat poikkeavia. Tästä johtuenyleinen lihastonus kasvaa <strong>ja</strong> lihasten venyvyyshuononee: liikkeet tulevat jäykiksi <strong>ja</strong> vaikeiksisuorittaa <strong>ja</strong> liikevariaatiot jäävät vähäisiksi.(Autti-Rämö 1996.)Spastisuus <strong>ja</strong>etaan hemiplegiaan, diplegiaan<strong>ja</strong> tetraplegiaan. Hemiplegialla tarkoitetaantilannetta, jossa henkilöllä on oireita ainoastaankehon toisessa puoliskossa. (Autti-Rämö1996.) Hemiplegian osuus kansainvälistentutkimusten perusteella tehdyn kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksenmukaan vaihtelee 21–40 % välillä(Odding ym. 2006).Diplegiassa alaraajojen tahdonalainen motoriikkaon häiriintynyt vaikeammin, kuin yläraajojen(= bilateraalinen spastisuus). Motorinenvamma-aste vaihtelee itsenäisesti kävelevistähenkilöistä pyörätuolissa istuviin (Autti-Rämö1996). Diplegian osuus kansainvälisten tutkimustenperusteella tehdyn kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksenmukaan vaihtelee 13–25 % välillä (Oddingym. 2006). Triplegia merkitsee kolmen raa<strong>ja</strong>nhalvausta (Duodecim 1991).Tetraplegiassa (käytetään joskus nimitystäquadriplegia) yläraajojen tahdonalainen motoriikkaon yhtä vaikeasti vammautunutta kuinalaraajojen <strong>ja</strong> ongelmia esiintyy toimintakyvyneri alueilla. Huomattavat kommunikointivai-12
- Page 1 and 2: CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4: Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8: TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10: JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11: 1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 15 and 16: Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18: 1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20: 2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22: Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24: Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26: sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28: Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64:
LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66:
Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68:
on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70:
McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72:
Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74:
LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76:
Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78:
Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80:
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82:
1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84:
Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86:
Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88:
#Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90:
Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92:
Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94:
foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96:
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98:
Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100:
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102:
Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104:
Esimerkkejä Invalidiliiton julkais
Change language