Koetut muutokset tasapainossa voivat aiheuttaayksilölle kaatumisen pelkoa (Overeynder ym.1992). Kaatumisen pelko saattaa johtaa liikkumisenvälttämiseen <strong>ja</strong> siten edelleen liikkumiskyvynheikentymiseen <strong>ja</strong> entistä suurempiintasapaino-ongelmiin. Ikääntyneen <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong>ihmisen kaatumisen pelko ei kuitenkaanole aiheetonta, sillä heikentynyt liikkumiskykytasapaino-ongelmineen lisää riskiä kaatumisiin<strong>ja</strong> niistä aiheutuviin murtumiin (Overeynder &Turk 1998). Kaatumisia esiintyy jopa yli puolella<strong>CP</strong>-vammaista aikuisista (Murphy ym. 1995) <strong>ja</strong>jo alle 30-vuotiaana (Furukawa ym. 2001).2.1.1.3 Suun alueenmotoriset häiriötSuun alueen motoriset häiriöt (oraalimotorisethäiriöt) ovat yleisiä <strong>CP</strong>-vammassa. Oraalimotorisiinhäiriöihin kuuluvat nielemisvaikeudet,kuolaaminen, syömiseen <strong>ja</strong> juomiseen liittyvätvaikeudet, leukojen hallintahäiriöt, huulion sulkuun<strong>ja</strong> kielen toimintaan liittyvät vaikeudet,puheen tuoton häiriöt, hengitykseen liittyvätvaikeudet, hengityselinsairaudet, poikkeavakasvojen mimiikka <strong>ja</strong> hampaiston ongelmat(kuten purenta <strong>ja</strong> hampaiston kuluminen)(Haavio ym. 2006). <strong>CP</strong>-vammaisilla aikuisillaon yleensäkin todettu olevan hampaiston terveyteenliittyviä ongelmia (Turk ym. 1997) <strong>ja</strong>näiden ongelmien on havaittu lisääntyvän iänmyötä (Turk ym. 1995). Iän tuomia muutoksianielemisessä kokee noin 10 % <strong>CP</strong>-vammaisistaaikuisista (N = 279, 30–74 vuotta) (Balandin <strong>ja</strong>Morgan 1997).2.1.1.4 Maha-suolialueen <strong>ja</strong>ravitsemukseen liittyvät ongelmat<strong>CP</strong>-vammaisilla ihmisillä esiintyy erilaisia mahasuolialueenvaivo<strong>ja</strong>, joista suurimpia ongelmiaovat oksentelu <strong>ja</strong> ummetus. Oksentelu johtuuusein mahalaukun viivästyneestä tyhjentymisestä,mikä altistaa mahansisällön nousulle ruokatorveen(gastroesofagiaalinen refluksi) <strong>ja</strong> ruoka-torvitulehdukselle. Esimerkiksi gastroesofagiaalistarefluksia on todettu esiintyvän 28 %:lla<strong>CP</strong>-vammaisista naisista. (Turk ym. 1997.)<strong>CP</strong>-vammaisilla ihmisillä esiintyy usein aliravitsemusta.Suun alueen motoristen häiriöiden <strong>ja</strong>suun terveyteen liittyvien ongelmien lisäksi aliravitsemuksenriskiä lisää kehitysvamma. Kehitysvammaistenihmisten on osoitettu olevanravitsemuksellinen riskiryhmä. Ravitsemusongelmiaovat paino-ongelmat, syömishäiriöt <strong>ja</strong>ruoansulatuskanavan toimintahäiriöt. Kehitysvammaistenravitsemustilaa heikentävät lisäksierilaiset lisävammat (kuten juuri <strong>CP</strong>-vamma taiepilepsia, psyykkiset häiriöt, puhevamma), tietytoireyhtymät (Downin oireyhtymä), aineenvaihdunnallisethäiriöt, lääkehoito, liikkumattomuus,spastisuus <strong>ja</strong> toisaalta hyperaktiivisuus,joiden seurauksena energian <strong>ja</strong> ravintoaineidentarve voi poiketa tavanomaisesta. (Aaltonenym. 2006.)Suuri osa näistä kehitysvammaisilla esiintyvistäravitsemusongelmista <strong>ja</strong> ravitsemustilaaheikentävistä lisävammoista esiintyy <strong>CP</strong>-vammaisillaihmisillä, vaikka heillä ei olisikaan kehitysvammaa.Esimerkiksi Johnsonin tutkimusryhmineen(1995) tekemässä tutkimuksessa 18–50-vuotiailla <strong>CP</strong>-vammaisilla aikuisilla, joilla oli atetoosi,lepoaineenvaihdunnan taso oli merkittävästikohonnut verrattuna samanikäisiin vammattomiinaikuisiin (lisäys n. 524 kcal päivässä).<strong>CP</strong>-vammaisten aikuisten välinen kokonaisenergiankulutus kuitenkin vaihtelee yksilöidenvälillä niin paljon, aiheutuen pääosin fyysisenaktiivisuuden tasosta, että on vaikea antaa yleisiäohjeita <strong>CP</strong>-vammaisten aikuisten päivittäiselleenergiantarpeelle. Liikkumiskyvyn ollessakokonaisenergian kulutuksen tärkeä ennustetekijä,tulee se huomioida energiantarvetta arvioidessa.(Johnson ym. 1997.)Painoon liittyviä häiriöitä on todettu olevan jopa52 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisista ihmisistä (Oddingym. 2006). Aikuisilla kehitysvammaisilla ihmi-23
sillä alipainoisuuden on havaittu olevan yhteydessämm. avuntarpeeseen syömisessä <strong>ja</strong> juomisessa,nuorempaan ikään, erittäin huonoonymmärryskykyyn (= ymmärtää muutaman sananmittaisen yksinkertaisen käskyn), ahdistukseen,masennukseen, epilepsiaan, käyttäytymisongelmiin<strong>ja</strong> univaikeuksiin liittyvien lääkkeidenkäyttämiseen. Alipainoisuuden riskin kehitysvammaisillaaikuisilla on havaittu väheneväniän myötä. (Bhaumik ym. 2008.)Alipainoisuuden lisäksi tutkimuksissa on havaittu,että osa <strong>CP</strong>-vammaisista aikuisista naisista onylipainoisia (Hildreth ym. 1997, Johnson ym.1997, Bhaumik ym. 2008). Painoindeksi (BodyMass Index, BMI) on mittaluku, jolla painoaarvioidaan pituuden <strong>ja</strong> painon suhteena <strong>ja</strong>se ilmoittaa painon suhteen pituuden neliöön(kg/m 2 ). Painoindeksi voidaan laskea <strong>ja</strong>kamallapaino (kg) pituuden (m) neliöllä. Se on käytetyin<strong>ja</strong> käyttökelpoisin painoon perustuva lihavuuden<strong>ja</strong> laihuuden osoitin. Normaalipainoisenpainoindeksi on välillä 18,5 - 24,9 <strong>ja</strong> nämä viitera<strong>ja</strong>tsoveltuvat parhaiten 18–60 -vuotiailleaikuisille. Hildrethin tutkimusryhmineen (1997)tekemään tutkimukseen osallistui kaksikymmentä20–55 –vuotiasta <strong>CP</strong>-vammaista aikuista,joista 11 oli liikkumiskykyisiä. Tulosten mukaan<strong>CP</strong>-vammaisten naisten painoindeksi oli miehiähuomattavasti suurempi (27,9 vs 24,1) <strong>ja</strong> lisäksinaisilla (38,1 ± 11,8 %) oli keskimäärin kehossaanenemmän rasvakudosta miehiin (25,2 ±8,2 %) verrattuna. Myös Johnsonin tutkijoineen(1997) tekemässä tutkimuksessa <strong>CP</strong>-vammaistennaisten (keski-ikä 39,9 vuotta) painoindeksioli miehiä (keski-ikä 35 vuotta) suurempi (27,2 ±7,8 vs 23,6 ± 5,0). Tutkimukseen osallistuneistaaikuisista (N = 30) 17 kykeni liikkumaan ilmanapuvälineitä <strong>ja</strong> 13 apuvälineiden kanssa.2.1.1.5 Suolen <strong>ja</strong> rakontoiminnan ongelmatKansainvälisen kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksen (Oddingym. 2006) mukaan virtsanpidätys-kyvyttömyyttäesiintyy 23,5 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisista ihmisistäyleensä. <strong>CP</strong>-vammaisilla aikuisilla virtsanpidätyskyvyttömyydenesiintyvyys vaihtelee18–33 %:n välillä (Murphy ym. 1995, Jahnsenym. 2004c) <strong>ja</strong> virtsatietulehduksia esiintyy noin15 %:lla aikuisista (Murphy ym. 1995). Virtsanpidätyskyvyttömyydenon osoitettu olevanyhteydessä <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> <strong>aikuisen</strong> liikkumiskyvyttömyyteen,joka vaikeuttaa pääsyä WC:hen. Lisäksi syinä <strong>CP</strong>-vammaisten aikuistensuurentuneelle virtsatietulehdusriskille on osoitettuolevan genitaalialueen huono hygienia <strong>ja</strong>ulkoisten katetrien käyttäminen. (Murphy ym.1995.)<strong>CP</strong>-vammaisilla naisilla virtsanpidätyskyvyttömyyssaattaa olla miehiä yleisempää, sillä Turkintutkijoineen (1997) tekemässä tutkimuksessajopa noin puolet naisista (20–74 vuotta, N = 63)koki virtsarakkoon <strong>ja</strong> suoleen liittyviä ongelmia.Tutkimukseen osallistuneet naiset raportoivatvirtsanpidätyskyvyttömyyttä esiintyvän erityisestikuukautisvuodon aikana.Ikääntymisen on havaittu muuttavan suolen <strong>ja</strong>rakon toimintaa. Balandinin <strong>ja</strong> Morganin (1997)tutkimuksessa 30–74 -vuotiaista <strong>CP</strong>-vammaisistaaikuisista 20 % koki ikääntymiseen liittyviämuutoksia suolen <strong>ja</strong> rakon toiminnassa (N = 279).2.1.1.6 Mielentoiminnot;mielenterveys <strong>ja</strong> masennus<strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> ihmisen mielenterveyttä uhkaaviatekijöitä on useita. Erityisesti <strong>CP</strong>-vammaanyhteydessä olevia tekijöitä ovat krooninen kipu,toimintakyvyn <strong>ja</strong> itsenäisyyden menettäminensekä sosiaalinen eristäytyneisyys (Krigger2006), jonka seurauksena on yksinäisyys. Osa<strong>CP</strong>-vammaisista aikuisista kokeekin valtaväestöäuseammin yksinäisyyttä, jota aiheuttavatitsenäisyyden menettäminen, terveydentilanmuutokset, asumismuodon muutokset <strong>ja</strong> kyvyttömyyskäyttää julkisia kulkuvälineitä (Balandinym. 2006). 40-vuotiailla tai sitä vanhemmilla <strong>CP</strong>vammaisillaaikuisilla erityisesti kommunikointivaikeudet<strong>ja</strong> sosiaalisten verkostojen vähyys24
- Page 1 and 2: CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4: Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8: TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10: JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12: 1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13 and 14: tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16: Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17 and 18: 1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20: 2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22: Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23: Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 27 and 28: Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66: Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68: on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70: McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72: Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74: LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76:
Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78:
Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80:
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82:
1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84:
Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86:
Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88:
#Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90:
Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92:
Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94:
foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96:
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98:
Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100:
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102:
Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104:
Esimerkkejä Invalidiliiton julkais