odote on tilastollinen luku, joka ilmaisee tietynikäisten,elossa olevien henkilöiden jäljelläolevan elina<strong>ja</strong>n. (Tilastokeskus 2008.)Useissa tutkimuksissa <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksissaon selvitetty <strong>CP</strong>-vammaisten henkilöidenkuolevuutta <strong>ja</strong> elina<strong>ja</strong>nodotetta yleensä <strong>ja</strong> suhteessavaltaväestöön (Evans ym. 1990, Straussym. 1999, Blair ym. 2001, Hutton & Pharoah2002, Hutton 2006, Hutton & Pharoah 2006,Strauss ym. 2004, 2007, 2008). <strong>CP</strong>-vammaistenihmisten kuolevuuden on havaittu olevan valtaväestöäsuurempi <strong>ja</strong> siihen ovat yhteydessävamman vaikeusaste <strong>ja</strong> ikä. Verrattaessa sukupuoltenvälistä eloonjäämisen eroa, on havaittu<strong>CP</strong>-vammaisten miesten eloonjäämisen olevanhieman heikompi verrattuna naisiin: 85 %naisista <strong>ja</strong> 83 % miehistä elää ainakin 30-vuotiaaksi(Hutton 2006). Tätä tukee myös Huttonin<strong>ja</strong> Pharoahin (2002) tekemä tutkimus, jonkamukaan <strong>CP</strong>-vammaisista naisista 84,8 % <strong>ja</strong>miehistä 82,1 % elää vähintään 30-vuotiaaksi(N = 1 668).Vaikeat motoriset (myös Blair ym. 2001), kognitiiviset<strong>ja</strong> näköön liittyvät häiriöt vaikuttavatitsenäisinä muuttujina <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> henkilöneloonjäämisen todennäköisyyteen (Hutton& Pharoah 2006). Vaikeasti motorisesti vammautuneista42 %, vaikeasti kognitiivisestivammautuneista 62 % <strong>ja</strong> vaikeasti näkövammaisista38 % elää 30-vuotiaaksi (N = 1 942).Sen si<strong>ja</strong>an kuulovamman <strong>ja</strong> eloonjäämisenvälisen yhteyden on osoitettu olevan heikko.(Hutton & Pharoah 2002.)Strauss tutkimusryhmineen (2004) selvitti 60-vuotiaiden <strong>CP</strong>-vammaisten henkilöiden toimintakyvynheikkenemistä <strong>ja</strong> elina<strong>ja</strong>nodotetta15-vuoden seurannan aikana (N = 914). Niidentutkittavien, jotka olivat säilyttäneet ainakin jossainmäärin itsenäisen liikkumiskykynsä, eloonjääminenoli hieman huonontunutta verrattunavaltaväestöön: 75 % näistä 60-vuotiaistaihmisistä oli elossa 10 vuotta myöhemmin,verrattuna 85 %:iin valtaväestön osalta. Niidentutkittavien, jotka 60-vuotiaana olivat muutoinliikkumiskyvyttömiä, mutta kykenivät esimerkiksikäyttämään käsiään tai istumaan itsenäisesti,elina<strong>ja</strong>nodote oli huonompi: heistä 60 %eli 70-vuoden ikään asti. Toimintakyvyttömien60-vuotiaiden <strong>CP</strong>-vammaisten henkilöideneloonjäämismahdollisuus oli hyvin huono.Ikääntyneiden <strong>CP</strong>-vammaisten ihmisten elina<strong>ja</strong>nodoteon siis merkittävästi yhteydessä <strong>toimintakyky</strong>yn.Tätä tukee myös Straussin tutkimusryhmineen(2008) tekemä toinen tutkimus,jonka mukaan ilman apuvälineitä kävelevien60-vuotiaiden <strong>CP</strong>-vammaisten naisten elina<strong>ja</strong>nodote(lisävuosina) on 20 vuotta (valtaväestöllä23,8 vuotta) <strong>ja</strong> 60-vuotiailla <strong>CP</strong>-vammaisillamiehillä 16 vuotta (valtaväestöllä 20,4 vuotta).Kävelemään kykenemättömien, mutta pyörätuolissaistumaan <strong>ja</strong> sillä kelaamaan pystyviensekä itsenäisesti syömään kykenevien 60-vuotiaiden<strong>CP</strong>-vammaisten naisten elina<strong>ja</strong>nodoteon 16 vuotta (23,8 valtaväestöllä) <strong>ja</strong> miesten 13vuotta (valtaväestöllä 20,4 vuotta).Tutkimuksissa on selvitetty lisäksi <strong>CP</strong>-vammaistenihmisten lisääntynyttä kuolevuutta eri sairauksiinsuhteessa valtaväestöön. EsimerkiksiStrauss tutkimusryhmineen (1999) havaitsi,että <strong>CP</strong>-vammaisilla naisilla on jopa kolme kertaasuurempi riski kuolla rintasyöpään verrattunavaltaväestöön, mikä johtunee puutteellisestaseulonnasta <strong>ja</strong>/tai hoidosta. Myös kuolevuushengitys-, verenkierto- <strong>ja</strong> ruoansulatuselimistönsairauksiin on <strong>CP</strong>-vammaisilla ihmisillävaltaväestöä suurempaa. Kuolevuuteen vaikuttavatmyös useat ulkoiset tekijät. Erityisesti <strong>CP</strong>vammaisillaihmisillä on havaittu olevan valtaväestöäsuurempi riski hukkua tai jäädä moottoriajoneuvonalle.17
2. <strong>CP</strong>-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTYMINENICF-LUOKITUKSEN MUKAANSeuraavaksi tässä katsauksessa tarkastellaan<strong>CP</strong>-vammaan, aikuisuuteen <strong>ja</strong> ikääntymiseenliittyviä toimintakyvyn muutoksia <strong>ja</strong> niistä aiheutuviatoimintarajoitteita sekä <strong>toimintakyky</strong>ynliittyviä kontekstuaalisia tekijöitä ympäristö<strong>ja</strong>yksilötekijöiden näkökulmasta. Luokittelunperustana on käytetty WHO:n (2001) toimintakyvyn,toimintarajoitteiden <strong>ja</strong> terveyden kansainvälistäluokitusta (ICF) (Kuvio 2).2.1 Toimintakyky, toimintarajoitteet<strong>ja</strong> ikääntymisen reservikapasiteetti– teoriaToimintakyvyllä on fyysiset, psyykkiset <strong>ja</strong> sosiaalisetulottuvuudet tai osa-alueet. Yhtä niistäei voi erottaa erilliseksi <strong>ja</strong> toisista osa-alueistariippumattomaksi, sillä muutos yhdellä alueellavaikuttaa aina myös muihin. Yksilön toimintaei ole koskaan vain sosiaalista, psyykkistä tairuumiillista vaan näiden systeemisesti eritasoistensäätelyjärjestelmien monimutkainen <strong>ja</strong>kokonaisvaltainen yhteistuotos. Keho, mieli <strong>ja</strong>ympäristö toimivat <strong>ja</strong>tkuvassa vuorovaikutuksessatoistensa kanssa. (KEY 2008.) Esimerkkinätästä on Furukawan tutkimusryhmineen(2001) tekemä tutkimus, jonka mukaan ikääntyminen<strong>ja</strong> toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttavattärkeinä tekijöinä keski-ikäisten <strong>ja</strong> ikääntyneiden<strong>CP</strong>-vammaisten ihmisten kokemaanelämään tyytyväisyyteen.Ihmisten <strong>toimintakyky</strong> vaihtelee ikääntymisenmukanaan tuomien muutosten ohella sen mukaan,miten toimintakyvyn eri osa-alueita kehitetään<strong>ja</strong> ylläpidetään. Tähän vaikuttaa se, miten tärkeänäyksilö <strong>toimintakyky</strong>änsä pitää <strong>ja</strong> mikämerkitys sillä on hänen tavoitteidensa, arvojensa<strong>ja</strong> toimintastrategioidensa kannalta. Elämäneri vaiheissa myös haasteet arkielämästäselviytymiselle ovat erilaisia. Toimintakykyinenihminen pystyy toimimaan vuorovaikutuksessaympäristönsä kanssa, asettamaan elämälleentavoitteita <strong>ja</strong> pyrkimään niihin. Toiminnalla onihmiselle mielekäs merkitys <strong>ja</strong> se niveltyy ympäristööntarkoituksenmukaisesti. (KEY 2008.)<strong>CP</strong>-vamma, aikuisuus<strong>ja</strong> ikääntyminenKehon toiminnot Suoritukset Osallistuminen(fysiologiset- <strong>ja</strong>mielentoiminnot)<strong>ja</strong> rakenteetYmpäristötekijätYksilötekijätKuvio 2. ICF-malli18
- Page 1 and 2: CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4: Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8: TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10: JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12: 1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13 and 14: tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 15 and 16: Lihastoiminnan epätasapainosta joh
- Page 17: 1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 21 and 22: Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24: Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26: sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28: Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66: Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68: on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70:
McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72:
Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74:
LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76:
Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78:
Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80:
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82:
1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84:
Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86:
Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88:
#Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90:
Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92:
Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94:
foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96:
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98:
Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100:
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102:
Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104:
Esimerkkejä Invalidiliiton julkais
Change language