CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi

2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-vammaan liittyy usein kognitiivisia häiriöitä.Nämä ovat hyvin yksilöllisiä ja voivat haitatayksilön suoriutumista laaja-alaisesti. Vaikeuksiaesiintyy erityisesti visuaalisen, avaruudellisenja auditiivisen hahmottamisen, visuomotoriikan,muistin eri toimintojen, keskittymisen jasuorittamisen rytmisyyden alueille. (Autti-Rämö1996.) Kognitiivisten häiriöiden yleisyys vaihteleeCP-vamman muodon mukaan ja niidenesiintyvyys lisääntyy mahdollisen epilepsianyhteydessä (Odding ym. 2006). Huomattavallaosalla niistä CP-vammaisista ihmisistä, joillaei ole kognitiivisia häiriöitä, on näkömotorisiaongelmia tai muita oppimisongelmia (Kuban &Leviton 1994). Verrattuna CP-vammaan liittyväänmotoriseen häiriöön, kognitiiviset vajeetovat yleensä huomaamattomampia. Kuitenkinniillä saattaa olla liikuntavammaa laajempivaikutus yksilön itsetuntemukseen ja mahdollisuuksiinosallistua ja tulla mukaan otetuksiyleisiin sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin.(Esben 2003.)Kognitiiviset häiriöt vaikuttavat siten suurestiCP-vammaisen yksilön elämänlaatuun, toimintakykyynja siihen, miten vaikeana yksilö itse pitäävammaansa sekä sosiaaliseen toimintaan osallistumiseen.Kognitiiviset vajeet vaikuttavatensisijaisesti yksilön 1) keskittymiskykyyn, 2)kykyyn yhdistellä ja järjestellä asioita ja tehtäviä,3) kykyyn suorittaa tehtävä tai tapahtuma loppuunasti ja 4) lyhytaikaiseen työmuistiin. Keskittymiseenliittyvät ongelmat tulevat esiin yksilönkyvyttömyydessä säilyttää huomio meneilläänolevassa tehtävässä, suullisessa tai kirjallisessaohjeistuksessa tai esityksessä tai sosiaalisessavuorovaikutustilanteessa kuten keskustelussatai tiimityöskentelyssä. Keskittymiskyvyn puutevaikeuttaa yksilön motorisia ja kognitiivisia oppimis-ja harjoittelutilanteita heikentäen samallaterapeuttisen intervention vaikutusta. (Esben2003.)Yksilön vaikeudet yhdistellä ja järjestellä asioitaja työtehtäviä tulee esiin koulunkäynnissä, opiskelussaja ansiotyössä. Tilanteet, joissa edellytetäänitsenäistä ja yksilöllistä työotetta voidaankokea hyvin vaikeiksi tai pahimmillaan jopamahdottomiksi suorittaa. Tällaisia tehtäviä ovatesimerkiksi hakemusten, tutkielmien, budjettienja logististen tehtävien laatiminen. Kyvyttömyyssuorittaa tehtävä loppuun saattaa näkyä jo melkoyksinkertaisten tehtävien kohdalla ja erityisestipitkäkestoisten prosessien kuten esimerkiksiesseen, projektin tai ammattitutkinnon suorittamisenkohdalla. Syiksi tehtävien keskenjättämiselle CP-vammaiset henkilöt sanovatolevan itse tehtävän materiaalin tai sisällön kiinnostamattomuus,huonous tai tylsyys. (Esben2003.)Eläminen heikon lyhytaikaisen työmuistin kanssavoi aiheuttaa useita vaikeuksia CP-vammaisenyksilön toimintakykyyn ja edelleen varsinaiseentoimintaan. Tyypillinen tähän liittyvä ongelmaon vaikeus muistaa ohjeita ja viestejä. Tähänliittyy myös sosiaalinen ongelma, sillä kanssaihmisettulkitsevat usein väärin heikosta työmuististakärsivän CP-vammaisen henkilönkäytöksen, koska eivät tiedä sen aiheuttajaa.Henkilön saatetaan ajatella olevan yksinkertaisestivain vastahakoinen ja välinpitämätön, jokaei ole motivoitunut eikä kiinnostunut asiasta taitehtävästä. Oppimisprosessin kannalta CPvammaisenhenkilön heikentynyt lyhytaikainentyömuisti merkitsee sitä, että kun kyseessä onuusi opittava asia tai tehtävä, sitä on toistettavauseita kertoja oppimisen mahdollistamiseksi.(Esben 2003.)2.1.2.3 Kommunikointi; ongelmatpuheen tuottamisessa jaymmärtämisessäVaikeuksia kommunikoinnissa esiintyy jopa kolmanneksellaCP-vammaisista aikuisista (Balandin& Morgan 1997). Kommunikointiongelmataiheuttavat huomattavia rajoitteita CP-vammai-30