keudet johtavat helposti henkilön kognitiivisensuoriutumisen aliarviointiin. (Autti-Rämö 1996.)Tetraplegian osuus kansainvälisten tutkimustenperusteella tehdyn kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksenmukaan vaihtelee 20–43 % välillä (Odding ym.2006). Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>CP</strong>-vammaisiinlapsiin kohdistuneiden tutkimusten (Hagbergym. 2001, Andersen ym. 2008) mukaan spastistahemiplegiaa esiintyi 33 %:lla <strong>ja</strong> spastista di- <strong>ja</strong>tetraplegiaa 49–50 %:lla lapsista. Diplegian <strong>ja</strong>tetraplegian erottaminen toisistaan ei ole ainahelppoa. Tämän vuoksi on lisääntyvässä määrinkäytetty yhteistermiä bilateraalinen spastinen<strong>CP</strong>-oireyhtymä. (Autti-Rämö 1996.)Dyskinesiaa esiintyy kansainvälisten tutkimustenperusteella tehdyn kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksenmukaan 12–14 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisista ihmisistä(Odding ym. 2006). Nor<strong>ja</strong>laistutkimuksessa(Andersen ym. 2008) 6 %:lla <strong>ja</strong> ruotsalaistutkimuksessa(Hagberg ym. 2001) 12 %:lla <strong>CP</strong>-vammaisistalapsista oli dyskinesia.Dyskinesia <strong>ja</strong>etaan atetoosiin <strong>ja</strong> tetraplegiseendystoniaan. Atetoosilla tarkoitetaan tilaa, jossahenkilö ei pysty vakauttamaan asentoaan vaanhänellä on todettavissa lähes <strong>ja</strong>tkuvaa pientätai suurta tahatonta lihasliikettä. Atetoottisetliikkeet esiintyvät erityisesti kasvoissa <strong>ja</strong> käsissä,jotka ovat tarkimmin hermotettu<strong>ja</strong> alueita.Atetoosissa tahdonalainen toiminta lisää useintahattomia liikkeitä, jotka ovat luonteeltaanmatomaisia <strong>ja</strong> hitaita. Myös lihasjänteys onlepotilassa lievästi tai selkeästi hypotoninen,mutta aktivoitumisen myötä lihastonus vaihteleehypotonian <strong>ja</strong> hypertonian välillä. Ortopedisiäongelmia henkilöillä, joilla on atetoosi,ovat lonkkien sijoiltaanmeno (= subluksaatio)<strong>ja</strong> lieväasteinen kieroselkäisyys (= skolioosi).(Autti-Rämö 1996.)Henkilöillä, joilla on atetoosi, on usein vaikeuksiakoordinoida puhetta <strong>ja</strong> hengitystä, puheenintonaatio vaihtelee <strong>ja</strong> puhetta voi olla vaikeaymmärtää. Heillä esiintyy lisäksi kuulon heikkenemistäkorkeilla frekvensseillä, mikä saattaavaikeuttaa kuullun puheen ymmärtämistä. Jatkuvanliikehdinnän vuoksi atetoosissa esiintyyharvoin lihaksen kiristymisen <strong>ja</strong> lyhenemisenaiheuttamaa nivelen jäykistymistä virheasentoon(= kontraktuura). (Autti-Rämö 1996.)Atetoottiset tahattomat liikkeet voivat aiheuttaakuormitukseen liittyviä lannerangan häiriöitäkuten nikamakaaren valenivelen <strong>ja</strong>/tai nikamanpäätelevyvaurion. Erityisesti kehon tahattomistaliikkeistä johtuva ojennus- <strong>ja</strong> kiertoliikkeensamanaikainen esiintyminen on yhteydessä nikamanrappeutumissairauteen (= spondyloosi).(Sakai ym. 2006.)Atetoosiin liittyy lisäksi suurentunut riski kaularankaanliittyvän spondyloottisen myelopatiankehittymiselle jo suhteellisen nuorella iällä, 40ikävuoden jälkeen (Klingbeil ym. 2004). Spondyloottinenmyelopatia on tavallisesti kaulaytimenalueella esiintyvä selkärangan kanavanhitaasti paheneva, ytimen puristukseen johtavaahtauma, jonka oireita ovat mm. liikehäiriöt <strong>ja</strong>virtsarakon toimintahäiriöt. Atetoosiin liittyvänspondyloottisen myelopatian a<strong>ja</strong>tellaan johtuvanliiallisista epänormaaleista <strong>ja</strong> tahattomistapään liikkeistä (Klingbeil ym. 2004). Vaikeidenpään <strong>ja</strong> niskan alueiden tahattomien liikkeidenon todettu olevan yhteydessä myös <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong><strong>aikuisen</strong> toimintakyvyn heikkenemiseenpäivittäisten perustoimintojen osalta (Ando &Ueda 2000).Dystoniassa esiintyy äkillisiä lihastonusvaihtelu<strong>ja</strong>hypotoniasta hypertoniaan. Nämä vuorottelevattooniset spasmit voivat olla kivuliaita<strong>ja</strong> häiritsevät aina tahdonalaista motoriikkaa.Ne ovat usein riippuvaisia pään asennosta <strong>ja</strong>ovat ennustettavia liikemallin suhteen. Varhaisvasteistaasymmetrinen tooninen niskahei<strong>ja</strong>ste(= pään kääntyminen aiheuttaa kääntymisensuunnan puoleisen käsivarren <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lan suoristumisen<strong>ja</strong> toisen kyljen puoleisten jäsententaipumisen) säilyy yleensä dominoivana vaikeuttaenhuomattavasti symmetrisen asennonhallitsemista sekä käden <strong>ja</strong> silmän yhteistyötä.13
Lihastoiminnan epätasapainosta johtuen lonkansijoiltaanmenon <strong>ja</strong> kieroselkäisyyden riskit dystoniassakasvavat. Lisäksi esiintyy hengityksen<strong>ja</strong> puheentuoton koordinointivaikeuksia <strong>ja</strong> syömisongelmia.Henkilöt, joilla on dystonia, tarvitsevatusein vaihtoehtoisia kommunikointimuoto<strong>ja</strong><strong>ja</strong> he ovat aina vaikeasti vammaisia. (Autti-Rämö 1996.)Ataksialla tarkoitetaan motorista häiriötä, jossaeri lihasryhmät eivät toimi koordinoidusti (Autti-Rämö 1996). Ataksiaa esiintyy noin 4-13 %:lla<strong>CP</strong>-vammaisista ihmisistä (Odding ym. 2006).Nor<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> Ruotsissa ataksian prosentuaalinenmäärä <strong>CP</strong>-vammaisilla lapsilla on 5 (Hagbergym. 2001, Andersen ym. 2008).Ataksia <strong>ja</strong>otellaan kahteen eri muotoon, jotkaovat vartaloataksia (staattinen ataksia) <strong>ja</strong> raajojenliikkeiden ataksia. Henkilön, jolla on vartaloataksia,on vaikea pysyä paikallaan jopa istuessa.Liikkeet ovat usein epätarkko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hakevia,mutta liikemallit ovat usein lähellä normaaliavaikkakin liikevariaatiot ovat vähäisiä. Henkilöllä,jolla on vartaloataksia, ilmenee vaikeuksia liikkuasulavasti, kohdentaa hienomotoriikkaansa<strong>ja</strong> suorittaa tarkko<strong>ja</strong> liikkeitä. Usein esiintyymyös ryhdyntävapinaa, lieväasteisia nopeitatahdottomia silmänliikkeitä (=nystagmus), huojuntaaseisoessa sekä liikkeiden kohdistamisenvaikeutta. Etiologiasta riippuen yksilö voioppia hallitsemaan ataksiansa kuntoutuksen<strong>ja</strong> harjoittamisen myötä. Ataksia voi lisääntyäiän myötä. Henkilö, jolla on ataksia, voi oppiakävelemään vielä hyvinkin myöhäisellä iällä, <strong>ja</strong>kuntoutuksella saavutetaan usein selvää edistymistävielä aikuisiässä. (Autti-Rämö 1996.)Iän myötä oirekuvaan tulee usein mukaan erilaisialiikehäiriöiden komponentte<strong>ja</strong>, jolloin puhutaansekamuotoisesta <strong>CP</strong>-vammasta. Esimerkiksihenkilöillä, joilla on atetoosi, voi usein itsenäisenkävelyn oppimisen myötä esiintyä myöslisääntyvää spastisuutta alaraajoissa, <strong>ja</strong> spastisillahenkilöillä todetaan usein raajojen ääreisosienatetoosia lähinnä sormissa <strong>ja</strong> joskus suunalueella. Kun ataksiaan liittyy alaraa<strong>ja</strong>painotteistaspastisuutta, käytetään diagnoosia diplegiaatactica. (Autti-Rämö 1996.)Hypotoniaa ei luokitella varsinaiseksi erilliseksi<strong>CP</strong>-luokaksi. Lapsi voi ensimmäisinä elinvuosinaanolla erittäin hypotoninen <strong>ja</strong> vähän liikkuva,mutta tullessaan leikki-ikään <strong>ja</strong> aktivoituessaanhänen mahdollinen <strong>CP</strong>-luokkansa voidaannimetä. Esimerkiksi ataksia voi ilmaantua vastaleikki-iässä. Lapselle, jolla on hypotonia, on tavanomaistatyypillisten liikemallien käyttäminen<strong>ja</strong> asentojen muovautuminen ”matalalle”: tällätavoin lapsi yrittää ottaa mahdollisimman laa<strong>ja</strong>ntukipinnan asennoissaan. Tarvittaessa hänmyös pitää jostakin kiinni, mikä vähentää edelleenaktiivisen liikkumisen mahdollisuuksia.(Autti-Rämö 1996.)Kyky kävellä itsenäisesti on yhteydessä <strong>CP</strong>-vammantyyppiin. Ruotsalaistutkimuksessa (Nordmarkym. 2001) arvioitiin vuosina 1990–1993syntyneiden <strong>CP</strong>-vammaisten lasten (N = 167,ikä arvioitaessa n. 7 vuotta) kykyä kävellä itsenäisesti.Tulosten mukaan itsenäiseen kävelyynkykeni lapsista, joilla oli hemiplegia 86 %,ataksia 63 %, diplegia 61 % <strong>ja</strong> dystonia 21 %.Kävelykyvyn heikentyminen on yhteydessä <strong>CP</strong>vammanvaikeusasteeseen siten, että lievästivammaisista aikuisista 29 %:lla <strong>ja</strong> keskinkertaisestitai vaikeasti vammaisista 73 %:lla kävelykykyon heikentynyt (Jahnsen ym. 2003a).1.3.1 Gross Motor FunctionClassi<strong>fi</strong>cation System (GMFCS)Gross Motor Function Classi<strong>fi</strong>cation System(GMFCS) on kehitetty <strong>CP</strong>-<strong>vammaisen</strong> henkilönkarkeamotorisen toimintakyvyn systemaattiseksiluokittelemiseksi. GMFCS on viisitasoinenstandardoitu luokittelusysteemi (Taulukko 2),joka perustuu yksilön oma-aloitteiseen kykyynliikkua <strong>ja</strong> joka painottaa istumista, siirtymisiä<strong>ja</strong> liikkumista. Luokittelun ensisi<strong>ja</strong>inen kriteerion se, että eri tasojen välisten erojen tulee ollamerkityksellisiä päivittäisessä elämässä. Erot14
- Page 1 and 2: CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi,t
- Page 3 and 4: Toimittanut: Eerika Rosqvist, Tutki
- Page 5 and 6: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 7 and 8: TIIVISTELMÄTässä katsauksessa ku
- Page 9 and 10: JOHDANTOIkääntyminen on luonnolli
- Page 11 and 12: 1. CP-VAMMA1.1 Määritelmä ja esi
- Page 13: tapahtuman hetkellä. Etiologia vai
- Page 17 and 18: 1.4 Hoito ja kuntoutusCP-vamman hoi
- Page 19 and 20: 2. CP-VAMMA, AIKUISUUS JA IKÄÄNTY
- Page 21 and 22: Taulukko 3. CP-vammaisten ihmisten
- Page 23 and 24: Tuki- ja liikuntaelinten epämuodos
- Page 25 and 26: sillä alipainoisuuden on havaittu
- Page 27 and 28: Norjalaistutkimuksessa 82 % CP-vamm
- Page 29 and 30: 2.1.2.1 LiikkuminenLiikkumiskyky on
- Page 31 and 32: 2.1.2.2 Kognitiiviset häiriötCP-v
- Page 33 and 34: mukaan ne henkilöt, joilla on puhe
- Page 35 and 36: henkilöiden kohdalla. Straussin ja
- Page 37 and 38: vuokraaminen, musiikin kuuntelu, hu
- Page 39 and 40: of Sports Medicinen vuonna 1999 ant
- Page 41 and 42: Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysmin
- Page 43 and 44: 2.2.1.3 AsenneympäristöYhteiskunn
- Page 45 and 46: Sandströmin (2007) tutkimuksessa C
- Page 47 and 48: 3. IKÄÄNTYVIIN CP-VAMMAISIIN AIKU
- Page 49 and 50: Myös kahdessa muussa tutkimuksessa
- Page 51 and 52: säännöllisiksi ja 20 viiden tai
- Page 53 and 54: tyi täysin. Toimenpiteen epäonnis
- Page 55 and 56: 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETT
- Page 57 and 58: koki, että fyysiset ja emotionaali
- Page 59 and 60: siten, että vain kaikkein kiireell
- Page 61 and 62: kaushoidon tyypistä. Esimerkiksi O
- Page 63 and 64: LÄHTEETAaltonen S, Nuutinen O, Lau
- Page 65 and 66:
Choy NL, Isles R, Barker R, Nitz J.
- Page 67 and 68:
on dysarthric speech. Journal of Sp
- Page 69 and 70:
McDermott S, Moran R, Platt T,Wood
- Page 71 and 72:
Spinal Disorders in Patients With A
- Page 73 and 74:
LIITETAULUKOT 1-6Liitetaulukko 1. K
- Page 75 and 76:
Johtopäätökset: CP-vammaiset aik
- Page 77 and 78:
Tyson S (1998)Tutkimuksen tavoite:
- Page 79 and 80:
laitoksessa. Poissulkukriteerit: 1)
- Page 81 and 82:
1+ = lievä lisäys lihasjännityks
- Page 83 and 84:
Taylor N, Dodd K, Larkin H (2004)Tu
- Page 85 and 86:
Engel J, Jensen M, Schwartz L (2004
- Page 87 and 88:
#Gross Motor Function Measure, GMFM
- Page 89 and 90:
Tulokset: Jokaisen puhujan kohdalla
- Page 91 and 92:
Hustad K (2007)Tutkimuksen tavoite:
- Page 93 and 94:
foneettinen yhteensopivuus, ilman e
- Page 95 and 96:
Weber M, Cabanela M (1999)Tutkimuks
- Page 97 and 98:
Onari K, Kondo S, Mihara H, Iwamura
- Page 99 and 100:
Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsau
- Page 101 and 102:
Kolaski K, Logan R (2007)Teema: Int
- Page 103 and 104:
Esimerkkejä Invalidiliiton julkais