CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ... - Invalidiliitto.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
teluun arvioiden niiden vaikutuksia tutkittavienspastisuuteen, lihasvoimaan <strong>ja</strong> motoriseensuorituskykyyn. Varsinaisista voimaharjoittelu-interventiotutkimuksista yhdessä oli käytettykoe- <strong>ja</strong> kontrolliryhmää (N = 17), yhdessä kahtakoeryhmää ilman kontrolliryhmää (N = 14) <strong>ja</strong>yhdessä oli mukana pelkkä koeryhmä ilmankontrolliryhmää (N = 10). Kaikissa näissä tutkimuksissatutkittaville tehtiin mittaukset ennen<strong>ja</strong> jälkeen intervention käyttäen relevantte<strong>ja</strong>toiminta- <strong>ja</strong> liikkumiskyvyn mittareita. Näidentutkimusten tulokset olivat positiivisia <strong>ja</strong> niidenmukaan etenevä voimaharjoittelu edisti tutkittavienlihasvoimaa, paransi kävelykykyä sekälyhensi istumasta ylösnousuun käytettyä aikaailman, että spastisuus lisääntyi tai muita negatiivisiavaikutuksia tai haitallisia tapahtumiaolisi ilmennyt. Myös koko kehon värinäharjoitteluryhmänlihasvoima lisääntyi. Objektiivistenmittausten lisäksi tutkittavat kokivat itse, ettävoimaharjoitteluun osallistumisen jälkeen heidänvoimansa <strong>ja</strong> kykynsä suorittaa päivittäisiätoiminto<strong>ja</strong> oli parantunut. Kuitenkin päähyötyvoimaharjoittelusta oli tutkittavien mielestäharjoittelusta nauttiminen <strong>ja</strong> sosiaalinen vuorovaikutus.Ainoat voimaharjoitteluun liittyvätnegatiiviset kokemukset liittyivät tutkittavien mielestäuupumukseen, lyhytkestoiseen lihastenkipeytymiseen <strong>ja</strong> kokemukseen siitä, ettei edistymistäollut tapahtunut siinä määrin, kuin he olivatodottaneet. (Andersson ym. 2003, Allen ym.2004, Taylor ym. 2004, Ahlborg ym. 2006.)Ergometrillä suoritettu 8-viikon harjoittelu sisälsisekä ylä- että alaraajojen harjoituksia. Tutkimuksessahaluttiin selvittää harjoittelun vaikutuksetliikkumiskykyisten <strong>CP</strong>-vammaistenaikuisten (N = 7) fyysiseen työkykyyn <strong>ja</strong> laboratoriossatoteutettuihin erilaisiin tehtäviin, jotkasimuloivat tutkittavien normaale<strong>ja</strong> toimia heidänsuo<strong>ja</strong>työpaikassaan sekä tavanomaisia kotonatehtäviä toimia. Tutkittaville tehtiin ennen <strong>ja</strong> jälkeenintervention useita fyysisen toimintakyvyneri ulottuvuuksien mittauksia. Tulokset osoittivatmerkittävän kehittymisen fyysisessä työkyvyssäkaikkien tutkittavien kohdalla <strong>ja</strong> lisäksi tutkittaviensuorituskyky simuloiduissa tehtävissälisääntyi merkitsevästi mitattuna fyysisen työkyvynprosentuaalisena osuutena. (Fernandez& Pitetti 1993.)Toimintaterapeuttisessa tutkimuksessa 8-viikoninterventio sisälsi harjoittelua työpisteissä, joidentarkoituksena oli kehittää tutkittavien liikkumis-<strong>ja</strong> <strong>toimintakyky</strong>ä, joustavuutta <strong>ja</strong> työkykyä.Harjoittelun kohteina olivat tietoisuuden lisääminenomasta asennosta, etuasennossa istuminen<strong>ja</strong> eteen kurottaminen, istuen laajennettukurottaminen, aktiivisesti avustettu istumastaylösnousu, 15 minuutin ”tilt table” -seisominen,liikkuminen vuoteessa, joustavuusharjoituksetmatolla <strong>ja</strong> pyörätuolin käyttö. Tutkittaville (N = 22)tehtiin alku- <strong>ja</strong> loppumittaukset ennen <strong>ja</strong> jälkeenintervention. Tulokset osoittivat merkittävää edistymistä<strong>toimintakyky</strong>ä mittaavissa muuttujissa,mutta ei joustavuudessa. (Choy ym. 2003.)Kaksi interventiotutkimusta, fysioterapian vaikutusyläraa<strong>ja</strong>n <strong>toimintakyky</strong>yn (Tyson 1998)<strong>ja</strong> sähköstimulaatiohoidon vaikutus yläraa<strong>ja</strong>an(Wright & Granat 2000), olivat tapaustutkimuksia.Vaikka molemmat interventiot tuottivat positiivisia<strong>ja</strong> lupaavia tuloksia yläraa<strong>ja</strong>n <strong>toimintakyky</strong>isyyteen,tulee tulosten yleistettävyyteensuhtautua kritiikillä, koska interventio toteutettiinvain yhdelle tutkittavalle. Ääniaaltoterapiainterventiofysioakustisessa tuolissa oli metodologisestitoteutettu hyvin, sillä tutkittavat (N =12) olivat satunnaistetut koe- <strong>ja</strong> kontrolliryhmiin<strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>t oli sokkoutettu ryhmien suhteen.Interventio oli myös kestoltaan riittävän pitkä,yhdeksän viikkoa. Tutkimustulokset eivät kuitenkaanvahvistaneet ääniaaltoterapian positiivisiavaikutuksia, sillä sekä koe- että kontrolliryhmäläistensuorituskyky parani interventionjälkeen, <strong>ja</strong> vaikka koeryhmäläisillä oli taipumuskontrolliryhmäläisiä parempiin suorituksiin, eitämä ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Ääniaaltoterapiakoettiin kuitenkin miellyttävänä.(Kvam 1997.)47
Change language