PYSÄKÖINTI JA KESTÄVÄ KEHITYS - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

(Silfverberg 2008, Kanninen ym. 2009.) Kestävän kehityksen kannalta on
kumminkin positiivista, että nuoret aikuiset ovat alkaneet suhtautua aikaisempaa
kriittisimmin asuinalueisiin, jossa yksityisautoilu on ainoa järkevä kulkutapa
(Koistinen ym. 2010).
Autoriippuvuuden varjopuoliin on alettu vähitellen heräämään mm. öljyn hinnan
nousun seurauksena (Silfverberg 2008). Autoriippuvuutta pystytään vähentämään
joukkoliikenteen ja kevyenliikennettä suosivien keinojen lisäksi kimppakyydeillä,
yhteisautoilla ja etätyöllä. Etätyön vaarana kumminkin on, että autoliikenteen suorite
voi jopa kasvaa, koska harvojen työmatkojen seurauksena pystytään muuttamaan
toiveidensa mukaisille asuinalueille. (Lommi 2009, Lybäck 2002.) Kuvassa 2. on
esitetty taloudellisen kasvun merkitys autoriippuvuuteen sekä autoriippuvuuden
vähentämisen mahdollisuudet.
Kuva 2. Taloudellisen kasvun vaikutus autoriippuvuuteen ja autoriippuvuuden
vähentäminen (Koskiaho 1997.)
3.3.2 Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisääminen
Kevyen liikenteen kulkutapajakaumaa olisi tärkeä voida kasvattaa, koska se vähentää
päästöjä, melu- ja hajuhaittoja, parantaa turvallisuutta ja lisää kansanterveyttä.
Kevyellä liikenteellä on paljon myönteisiä ympäristö-, turvallisuus- ja
terveysvaikutuksia. WHO:n mukaan puolen tunnin päivittäinen pyöräily tai kävely
vähentää merkittävästi eri terveysriskejä. Tämä liikuntamäärä on mahdollista
saavuttaa helposti päivittäisessä arkiliikunnassa esimerkiksi työmatkan aikana.
(Liikenne- ja viestintäministeriö2007b, Ketola 2001.) Hyvistä kevyen liikenteen
väylistä hyötyvät kansalaisten lisäksi mm. sairauksien ehkäisevän vaikutuksen kautta
sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutoimi. Kevyen liikenteen väylät ovatkin pintaalaltaan
laajin ja helppokäyttöisin rakennettu liikuntaympäristö. (Päivänen ym.
2005.)
18