PYSÄKÖINTI JA KESTÄVÄ KEHITYS - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

Taulukko 1. Kohtuulliset kävelymatkat pysäköintipaikalta eri toimintoihin (Mukailen
Ympäristöministeriö 1987.)
Suuret kaupungit ( > 95 000 asukasta)
Asiointi‐ ja ostokset pitkäaikainen (> 2h) 400 m
pitkäaikainen (1‐ 2 h) 200 m
lyhytaikainen (< 30 min) 100 m
Työ‐ ja opiskelu maksimietäisyys 400 m
Asuminen maksimietäisyys 300 m
Keskisuuret kaupungit ( 45 000 ‐ 95 000 asukasta)
Asiointi‐ ja ostokset pitkäaikainen (> 2h) 300 ‐ 400 m
pitkäaikainen (1‐ 2 h) 200 m
lyhytaikainen (< 30 min) 100 m
Työ‐ ja opiskelu maksimietäisyys 400 m
Asuminen maksimietäisyys 300 m
Pienet kaupungit ja taajamat ( > 45 000 asukasta)
Asiointi‐ ja ostokset pitkäaikainen (> 2h) 100 ‐ 200 m
pitkäaikainen (1‐ 2 h) 100 ‐ 200 m
lyhytaikainen (< 30 min) 100 m
Työ‐ ja opiskelu maksimietäisyys 300 m
Asuminen maksimietäisyys 200 m
Nykyisin asuntoalueiden pysäköintipaikkojen määrää ohjaa alueen autotiheys ja
asumisväljyys. Asumisväljyyden kasvu kompensoi autotiheyden kasvua. Täten
pysäköintipaikkojen määrä ei oletettavasti paljon kasva asuinalueilla.
Asuinpysäköinnin lisäksi asuinaluille pitää sisällyttää vieraspysäköinnin tarvitsemat
pysäköintipaikat. Työ- ja asiointiliikenteen pysäköintitilat määräytyvät perinteisesti
toimitilojen pinta-alan mukaan. (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2005,
Ympäristöministeriö 2003.) Erikoisajoneuvojen, rekka-autojen ja asunto-autojen
pysäköintimahdollisuudet täytyy turvata alueella tai ainakin sen läheisyydessä.
Alueelle suositellaan kaavoitettavan yksi raskaanliikenteen autopaikka 5 000 -
10 000 kerrosneliömetriä kohden. Useammalle raskaalle ajoneuvolle on kumminkin
suotavaa järjestää pidempiaikainen pysäköinti erilliseltä varastoalueelta. (Suomen
Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2005.)
4.3.2 Pyörät
Pyörien pysäköintiolosuhteista voi muodostua pyöräilyn kasvun este.
Pyöräpysäköinti kannattaakin viedä osaksi kunnanrakennusnormeja autopysäköinnin
vaatimusten rinnalle. (Ketola 2001.) Pyöräpysäköintiä on asuin-, työ- ja
koulukiinteistöjen, asiointi-, urheilu- ja virkistysalueiden lisäksi myös erikulkumuotojen
vaihtopisteissä (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2006).
Tarvittavista pyöräpysäköinnin määristä on olemassa suuntaa antava ohjeistus
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (2006) RIL 165-2 Liikenne ja väylät II
32