Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Samankaltaisen analyysin voi tehdä myös Suomen hallitusohjelmista.
Näin on tehty taulukossa 2, johon on tiivistetty kunkin teeman kohdalta
Suomen hallitusten linjausten suhteellinen painoarvo yli ajan arvioituna.
Tavoitteena on kuvata, kuinka vahvasti jokin teema on painottunut
sekä suhteessa toisiin hallituksiin että teemoihin Esko Ahon (1991–1995),
Paavo Lipposen (1995–1999; 1999–2003), Matti Vanhasen (2003–2007;
2007–2011) sekä Jyrki Kataisen (2011–2015) hallitusten ohjelmissa. Aikajänne
on pidempi kuin edellä tehdyssä Eurooppa-neuvoston linjausten
analysoinnissa (suomalaisista analyyseistä vrt. Taipale, tässä kokoelmassa).
Arvio on luonnollisesti lähinnä suuntaa-antava, vaikka se perustuukin
hallitusohjelmien analysointiin, hallituksen politiikkalinjauksien arviointiin
ja asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Vuonna 1991 valittu
Esko Ahon keskustan ja kokoomuksen hallitus ei voinut toimeenpanna
hallituksensa ohjelmaa, koska samanaikaisesti realisoitunut lama muutti
politiikan asetelmat. Tässä suhteessa Ahon hallituksen ohjelma on huono
viite. Se on kuitenkin vertailun vuoksi mukana ja sen arvioinnissa on otettu
huomioon myös vuosina 1992 ja 1993 toimeenpannut uudistukset (ks.
tarkemmin Saari 2001).
Vastaavasti Lipposen II hallitus (1999–2003) hyötyi 1990-luvun jälkipuoliskon
poikkeuksellisesta talouskasvusta, jota hallitusohjelmaa kirjoitettaessa
ei osattu ennakoida. Näin se pystyi kautensa loppupuolella poikkeamaan
hallitusohjelman budjettitavoitteista ja muun muassa rahoittamaan
erillisen köyhyyspaketin. Vanhasen I hallitus (2003–2007) toimeenpani
ohjelmansa täysimääräisesti. Samoin menetteli Vanhasen II hallitus aina
vuoden 2008 taantumaan saakka, jonka vuoksi hallitus antoi elvytyspaketin
tammikuun lopussa 2009 ja korjasi seuraavien vuosien kehyksiä maaliskuussa
2009. Kataisen hallitus puolestaan noudatti ohjelmaansa aina
kevääseen 2012 saakka, jolloin se teki merkittäviä ohjelmasta poikkeavia
vero- ja tulonsiirtopäätöksiä.
Hyvinvointivaltion uudistamisen kaltaiset teemat ovat olleet poliittisesti
tärkeitä koko ajanjakson ajan. Toisaalta korruption vastustaminen korostui
vasta Lipposen hallituksissa. Näiden hallitusten ohjelmissa pyrittiin puuttumaan
erityisesti taloudelliseen rikollisuuteen. Matti Vanhasen ensimmäisen
hallituksen ohjelmassa kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen oli korostuneesti
esillä. Siihen liittyvä politiikkaohjelma jäi kuitenkin varsin vähälle
huomiolle tietoyhteiskunta-, yrittäjyys- ja työelämäohjelmiin verrattuna.
161