Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

yhteiskunnallistumisen polulle. Selitykseksi Polanyi tarjoa liberaalia ideologiaa
ja eräitä teknologisia innovaatioita. Ideoiden merkitys politiikan
muutoksen lähteenä on toki tiedostettu, ja epäilemättä 1800-luvun muutoksessa
ideologioilla oli keskeinen merkitys. Kuitenkin samalla on syytä
systemaattisemmin pohtia teknologian, instituutioiden, vallan ja maailmanjärjestelmän
merkitystä. Näistä viimeinen onkin kehittynyt merkittävältä
osin Polanyin käsitteellisten erottelujen varassa.
Neljänneksi Polanyin käsitteissä on kaksi perustavanlaatuista ongelmaa.
Ensimmäinen on käsitteellinen ja metodologinen holistisuus. Hän käyttää
talouden ja yhteiskunnan käsitteitä subjekteina, jolloin yhteiskunta ja
talous ovat toimijan asemassa. Tämänkaltainen holismi on vaikeasti perusteltavissa.
Monelle yhteiskunnallisen muutoksen tutkijalle tämä holistisuus
on ylitsepääsemätön este Polanyin teorian hyödyntämisessä. (Hechter
1981; Block & Somers 1984; Block 2003.) Toinen perustavanlaatuinen
ongelma on ns. sulkeumasuhteiden kuvaus. Eräissä kirjansa teoreettisesti
keskeisissä kohdissa hän korostaa absoluuttisesti kuinka talous ikään kuin
irrottautui yhteiskunnasta tai talous sulkeutuisi yhteiskuntaan (tai päinvastoin).
Empiirisesti perustellumpaa on kuitenkin korostaa suhteellista muutosta.
Sen mukaan yhteiskunnat ovat enemmän tai vähemmän sulkeutuneita
talouteen tai päinvastoin.
Viidenneksi Polanyin historiallisissa kuvauksissa on virheitä, joista kaksi
on ylitse muiden (ks. myös Humpreys 1968). Ensimmäinen on Speenhamland-tapahtumaketjun
kuvaus. Se viittaa pyrkimykseen luoda subventiotalous,
jossa palkansaajat saivat seutukunnan varoista lisätuloja, mikäli heidän
palkkatasonsa jäi tietyn rajan alle. Polanyin mukaan tämä järjestelmä
johti palkkatason romahtamiseen. Aihetta koskevat empiiriset tutkimukset
ovat osoittaneet tulkinnan virheelliseksi. Toiseksi hän pohtii kysymystä,
miksi Yhdysvaltojen vastaliikkeen kehitys eroaa muiden maiden kehityksestä.
Selitykseksi Polanyi esittää, että eurooppalaisissa maissa markkinat
kehittyivät itsesäänteleviksi mutta länteen päin laajenevissa Yhdysvalloissa
sääntelemättömiksi. Koska itsesääntelevät markkinat aiheuttavat vastaliikkeen,
Yhdysvalloissa ei ole ollut vastaliikkeen edellyttämää mekanismia.
Tämän tulkinnan yhdysvaltalaiset historioitsijat ovat arvioineet virheelliseksi.
(Dale 2010; ks. laajemmin Saari 2004.)
Viimeinen teeman kannalta tärkeä erottelu koskee kotitalouksien välisiä
eroja. Tämä on kysymys, jonka tarkastelu Polanyin omassa tuotannossa jää
97