Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Tässä luvussa otan tarkastelun lähtökohdaksi Manuel Castellsin (2000c)
artikkelin British Journal of Sociology lehden vuosituhatnumerossa. Siinä
Castells tiivistää teoriansa perusteesit; ne sosiaalis-kulttuuriset muutokset,
jotka yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan matkalla informaatioaikaan. Rakennan
luvun näiden muutosten ja suomalaisen hyvinvointivaltion kehitysvaiheiden
vertailulle. Sosiaalipoliittisen näkökulman tekstiini tuovat tarkasteluajanjaksolla
toimineiden hallitusten strategia-asiakirjat ja selonteot
sekä suomalaista sosiaalipolitiikkaa käsittelevät tutkimukset. Niiden avulla
selvitän suomalaisen hyvinvointivaltion suuntaviivoja suhteessa Castellsin
esittämiin muutoksiin ja muutosten ajankohtaisuuteen.
Mutta mitä sanottavaa Manuel Castellsin verkostoyhteiskuntateorialla on
suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja yksityiskohtaisemmin sen harjoittamasta
sosiaalipolitiikasta Pystyykö Castells sanomaan informaatioajan kytköksistä
suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen jotain sellaista, mitä
me suomalaiset emme itse havaitse Castellsin ja Himasen mukaan Suomi
on menestyksekkäästi yhdistänyt kilpailukykyisen, korkeaan osaamiseen
perustuvan tietoyhteiskunnan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Castellsin
mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion perusrakenteet ovat myös
säilyneet globalisaation paineessa hyvin (Castells 2001, ks. myös Julkunen
2001b). Myöhemmin Suomea on varoiteltu liiallisesta itsetyytyväisyyden
tunteesta, joka saattaa johtaa taloudellisen ja teknisen kehityksen vetovoimaisuuden
katoamiseen (Himanen 2004).
Tietoyhteiskunta ja hyvinvointivaltio
Manuel Castellsin trilogian pääajatus, globaalin talouden, informaation ja
vallan varaan rakentuvan verkon synty, esitellään sen ensimmäisessä osassa
The Rise of the Network Society (Castells 2000a). Uudet informaatio- ja
kommunikaatioteknologiat luovat perustan verkon synnylle ja välittävät
kokonaisvaltaisesti yhteiskuntien rakenteita ja prosesseja. Trilogian toinen
osa The Power of Identity (Castells 2004) käsittelee paikallisten kulttuurien
ja identiteettien suhdetta globaaleihin verkostoihin. Verkostomaisissa yhteiskunnissa
paikallisuuden ja globaaliuden välille syntyy jännitteitä, joista
monet järjestöt ja yhteiskunnalliset liikkeet ammentavat perusteet toiminnalleen.
Teossarjan viimeinen osa End of Millennium (Castells 2000b) on
sisällöllisesti ja trilogian kokonaisrakennetta tarkastellen vähintäänkin kak-
174