Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

sen kytkeytymistä tuotannontapojen muutokseen (esim. Kosonen 1987).
Kaikki näkökulmat hyvinvointivaltioon ja sosiaalipolitiikkaan eivät ole
yhtä selityskykyisiä. Usein selityskyvyn kannalta ratkaisevaa on, mihin
hyvinvointivaltion osaan – esimerkiksi eläkkeisiin tai palvelujärjestelmään
tai johonkin tiettyyn riskiin – tutkija lähestymistapaansa soveltaa.
Valtaresurssinäkökulma esimerkiksi soveltuu paremmin tulonsiirto- kuin
palvelujärjestelmän tutkimukseen. Sukupuolinäkökulma on puolestaan
osoittautunut hedelmälliseksi tavaksi analysoida sosiaalipalvelujärjestelmiä,
joissa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tärkeä lähestymistapa.
Kumpikaan näistä ei ole osoittautunut erityisen toimivaksi tavaksi analysoida
terveyspalvelujen rakennetta ja muutosta, mikä näyttäisi edellyttävän
teknologisen kehityksen ja ammattiryhmien intressien integroimista
tarkastelun ytimeen. Samaan näkökulmaan sitoutuvia teorioita voidaan
puolestaan vertailla ja niiden selityskykyä arvioida empiiristen tapaustutkimusten
avulla. Esimerkki tästä on hyvinvointivaltioita vertaileva makrososiologinen
tutkimus, jossa on viime vuosina kehitetty lukuisia teorioita
leikkausten ja karsinnan politiikan analysoimiseksi (ks. Schwartz 2001).
Teorioiden soveltamiseen ja arviointiin liittyy myös joitakin riskejä. Ensinnäkin
aikaisempien vuosikymmenten aikana luotujen käsitteiden soveltaminen
toisiin aikakausiin voi johtaa käsitteiden ”venyttämiseen”. Tässä
kokoelmassa venyttämisen ongelma on ilmeisin Karl Polanyita (1886–
1964) käsittelevässä luvussa, jossa sovelletaan 1800-luvun markkinayhteiskunnan
käsitettä 2000-luvun Suomeen. Toiseksi 2000-luvun alun käsitteiden
ja näkökulmien hyödyntäminen aikaisempien vuosikymmenten
teorioiden kritisoinnissa voi johtaa anakronismiin, jossa asioille annetaan
uusia merkityksiä. Tämänkaltainen ongelma on tässä kokoelmassa T. H.
Marshallia (1893–1981) käsittelevässä luvussa, jossa 2000-luvun alun käsitteillä
tulkitaan 1940-luvun kansalaisuuskäsitystä (ks. myös Kokkonen
2006).
Kolmenlaisia teorioita
Tässä teoksessa jokaiselle kirjoittajalle on annettu sama tutkimustehtävä:
analysoida tietyn teoreetikon silmälasien lävitse suomalaista hyvinvointivaltiota
ja sosiaalipolitiikkaa enintään kolmen tai neljän eri alateeman suhteen.
Tavoitteena on, että kirjan luvut ovat toisiaan täydentäviä ja yhdessä
26