Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

tään aiheutuvista syistä ristiriidassa toimijan pitkän aikavälin rationaalisten
tavoitteiden kanssa. Klassinen esimerkki tämäntyyppisestä käyttäytymistä
on Homeroksen tunnettu tarina seireenien houkuttelemasta Odysseuksesta,
joka sitoo itsensä laivanmastoon voidakseen kuunnella seireenien laulua
ilman vietellyksi tulemisen vaaraa. Nykymaailmassa puolestaan tupakanpoltto
on käyttökelpoinen esimerkki. Sosiaalipolitiikkaan sovellettuna
kansalaiset eivät taloudellisessa käyttäytymisessään ota riittävässä määrin
huomioon työttömyyden, vanhuuden tai sairauden aiheuttamaa säästämistarvetta,
vaikka tämänkaltainen strateginen rationaalisuus olisi rationaalisen
valinnan teorian mukaista.
Vapaamatkustamisen ja tahdonheikkouden kontrolloimisen kannalta
on merkittävää, että Marshallilla ei ole varteenotettavaa teoriaa valtiosta
(Turner 1992). Hän näkee valtion velvollisuudeksi yhteisten intressien
valvomisen: nimenomaan valtion tehtävänä on harmonisoida yksilöllisten
oikeuksien ja yhteiskunnallisten tarpeiden välinen ristiriita. Vielä 1950-luvulla
Marshall uskoi, että valtio voi onnistua tässä tehtävässä tieteellisen
suunnittelun avulla. (Marshall 1950, 109; Marshall 1953a, 248.) Marshallille
valtio on yhteiskuntaan nähden ulkopuolinen, eksogeeninen tekijä,
jonka normatiivisena tehtävänä on tasapainoilla eri intressien välillä (Marshall
1981, 126). Hänen kirjoituksistaan ei kuitenkaan selviä, miksi yksilöt
antavat valtiolle tämän tehtävän yhteisenä hyvän valvojana ja kuinka valtio
voi irrottautua eri ryhmien intresseistä niihin nähden eksogeeniseksi toimijaksi,
siis yhteiskunnan ulkopuolelle.
Laadullisista eroista määrällisiin eroihin
Edellä esitellyt kritiikit ovat enemmänkin Marshallin perusteesejä täydentäviä
alaviitteitä kuin sitä perustavanlaatuisesti kyseenalaistavia argumentteja.
Sekä teoreettisesti että empiirisesti tärkeämpi kysymys on, missä määrin ja
minkälaisten sosiaalisten mekanismien välityksellä sosiaalisten oikeuksien
voi olettaa edistävän kansalaisuutta. Tämän kysymyksen tarkastelemiseksi
on syytä palata Alfred Marshallin tutkimusongelmaan.
Alfred Marshallin mukaan yhteiskunnan vaurastuminen mahdollistaa
työajan lyhentämisen ja siten myös jonkinasteisen sivistyneen elämäntavan
työläisille. Hän hyväksyy tämän sivistyneen elämäntavan saavuttamisen
jälkeen jäävät määrälliset tuloerot oikeutettuina ja taloudellisina kannusti-
292