Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Riskin ja epävarmuuden välinen erottelu on suuren murroksen mekanismien<br />
analysoinnin kannalta tärkeä. Riskien hallinta liittyy vakuutuskelpoisiin<br />
tai kollektiivisesti säänneltäviin riskeihin. Sen sijaan työn, maan<br />
ja rahan tuotannontekijämarkkinat ovat kompleksisia järjestelmiä. Yksinomaan<br />
tai ensisijaisesti taloudellisten lainalaisuuksien mukaan toimivat ja<br />
sellaisina itsesääntelevät tai omalakiset ovat työn, rahan ja maan (labor, land<br />
and money) tuotannontekijämarkkinoille tuhoisia nimenomaisesti markkinoiden<br />
epävarmuuden takia. Epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä ovat maa-,<br />
työ- ja rahoitusmarkkinoiden aiheuttamat poikkeuksellisen suuret ja nopeat<br />
muutokset, jotka aiheutuvat yhteiskunnallisen sääntelyn purkamisesta.<br />
Sääntelyn purkamisesta aiheutuva epävarmuuden lisääntyminen saa Polanyilta<br />
ankaraa kritiikkiä: ”Selittämättäkin pitäisi olla selvää, että mikäli hallitsematonta<br />
muutosprosessia pidetään tahdiltaan liian kiivaana, sitä täytyy<br />
mahdollisuuksien mukaan pyrkiä hidastamaan, jotta yhteisön hyvinvointi<br />
ei vaarannu” (Polanyi 2009, 57). Näin ei kuitenkaan markkinayhteiskunnassa<br />
menetellä, vaan yksilöt ja organisaatiot pakotetaan sopeutumaan nopeaan<br />
muutokseen kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Uudemmassa<br />
kirjallisuudessa Baumanin käsite notkea moderni ja Bourdieun käsite hysteresis<br />
kuvaavat samankaltaista muutoksen ja sopeutumisen välistä jännitettä.<br />
Polanyin näkemyksen mukaan itsesääntelevät markkinat murskaavat sosiaaliset<br />
siteet luomalla jatkuvaa epävarmuutta, Toisaalta voidaan tarkastella<br />
markkinoiden deinstitutionalisoitumista. Mitä vähemmän markkinoilla tehdyt<br />
sopimukset ovat institutionalisoituneet, sitä nopeampia ja suurempia<br />
ovat markkinoilla tapahtuneet suhteellisten hintojen muutokset. Itse kukin<br />
voi kuvitella mitä tapahtuisi, jos kotitaloudet joutuisivat sopeutumaan<br />
oman asuntonsa vuokran tai muiden asumiskustannusten, oman työpaikkansa<br />
palkkatason ja työsuhteen muiden ehtojen, ja oman lainansa korkojen<br />
(ja lyhennysten) päivittäisiin muutoksiin. Muiden tekijöiden ollessa<br />
ennallaan tästä seuraa myös se, että mitä suuremmat suhteellisten hintojen<br />
muutokset ovat, sitä suurempia ovat sekä voitot että tappiot. Deinstitutionalisoitumiseen<br />
liittyy myös sopimusten pitkäaikaisuus. Voidaan ajatella,<br />
että mitä pidemmät sopimukset, sitä vakaampia, ennustettavampia ja institutionalisoituneempia<br />
ne ovat: esimerkkeinä voidaan mainita pitkäaikaiset<br />
työsopimukset, vuokrasopimukset ja säännellyt lainat. (vrt. Block 1990.)<br />
Miksi sitten tuotannontekijöiden, joita Polanyi kutsuu ”kuvitteellisiksi<br />
hyödykkeiksi” (fictitious commodies) niiden poikkeuksellisen luonteen<br />
93
Change language