Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Edling 2000; Scott 2002; Saunders 2002; Nash 2003; Erola 2002; 2004).
Viimeksi julkaistussa painoksessa Goldthorpe (2007a; 2007b) arvioikin
ohjelman menestyksellisyyttä ja sitä soveltavaa tutkimusta viime vuosilta.
Tässä luvussa esitellään Goldthorpen tutkimusohjelma ja sovelletaan sitä
suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta keskeisiin luokka- ja liikkuvuuskysymyksiin.
Goldthorpen rationaalisen toiminnan teoriaan pohjautuva
toimintateoreettinen viitekehys käydään läpi kahdessa seuraavassa kappaleessa.
Tämän jälkeen esittelemme Goldthorpen laajan empiirisen tutkimustyön
päätulokset eli hänen luokka- ja liikkuvuustutkimuksensa, joiden
kautta hänet ehkä parhaiten tunnetaan. Lopuksi kirjoittajat esittävät oman
ehdotuksensa siitä, kuinka Goldthorpen toimintateoreettista viitekehystä
voidaan soveltaa sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa.
Teorian ja tutkimuksen erkaantuminen
Tieteellisellä menetelmällä (scientific method) tarkoitetaan prosessia, jonka
perusosia ovat hypoteesien muodostaminen teorian ja aikaisempien tutkimusten
perusteella, niiden empiirinen testaaminen, hypoteesien hyväksyminen
tai hylkääminen sekä uusien tai tarkennettujen hypoteesien tai
teorian muodostaminen. Se voidaan pelkistää joukoksi oletuksia ja väittämiä,
joiden avulla tarkastellaan prosessin eri vaiheissa tehtyjen päätelmien
luetettavuutta ja mielekkyyttä. Tätä ei pidä sekoittaa analyysimenetelmien
moninaisuuteen. Eri analyysimenetelmät kvalitatiivisista kvantitatiivisiin
voivat perustua periaatteille siitä, kuinka tuotetun tiedon luotettavuutta
tulisi arvioida. Esimerkiksi regressioanalyysi ja diskurssianalyysi ovat analyysimenetelmiä,
joiden avulla tuotetun tiedon luotettavuutta ja yleistettävyyttä
voidaan arvioida samaa tieteellistä menetelmää hyödyntäen.
Niin sanotun metodologisen monismin periaatteen mukaan tieteellinen
menetelmä on sama ihmis- ja luonnontieteissä. Goldthorpen (2007a) mukaan
sosiologit alkoivat luopua periaatteesta 1960-luvulla. Kyse ei ollut
pelkästään siitä, että luonnon- ja ihmistieteissä tulisi käyttää eri analyysimenetelmiä.
Kysymys oli syvemmästä kiistasta siitä, kuinka ja millaista
tietoa ihmistieteissä voidaan tuottaa. Samalla alkoi teorian ja tutkimuksen
erkaantuminen sosiologiassa. Tämä tapahtui vähitellen, kun korvaavaa
yhtenäistä metodologista pohjaa ei saatu aikaan. Prosessi johti tieteenalan
pirstoutumiseen. Seurauksena oli, että sosiologit eivät enää pystyneet arvi-
242