Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
sijakoinen. Yhtäältä se nostaa esiin muun muassa Neuvostoliiton romahduksen,<br />
joka liittyy välittömästi talouden verkon syntyyn. Toisaalta se esittelee<br />
sellaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten globaalin rikollisuuden kehitystä ja<br />
Aasian talouskriisiä, jotka ovat osa informaatioajan myöhempää kehitystä tai<br />
jopa sen lopputulosta.<br />
Suomalaisen tietoyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rinnakkaisen tarkastelun<br />
mielekkyys voidaan pelkistää yhteen kysymykseen. Ovatko hyvinvointivaltion<br />
kehitys ja tietoyhteiskunnallistuminen yhtäaikaisia ja toisistaan riippuvaisia<br />
prosesseja vai limittäytyvätkö ne ajallisesti vain sattumalta Mikäli<br />
tietoyhteiskuntien ensivaiheet ajoitetaan Castellsin tavoin 1970-luvulle, sijoittuvat<br />
suomalaisen hyvinvointivaltioprojektin alkuvaiheet ajassa vähintään<br />
vuosikymmenen, jopa kaksi taaksepäin. Kansainvälisesti hyvinvointivaltion<br />
alku paikannetaan vielä tätäkin varhaisempaan vaiheeseen, aina 1800-luvun<br />
loppuun. (esim. Anttonen & Sipilä 2000, 54–57; Kosonen 1998.) On siis<br />
ilmeistä, että esimerkiksi 1960-luvulla syntyneet linjaukset yliopistojärjestelmän<br />
kehittämiseksi, valtion panostukset teknologiaan ja tuotekehittelyyn<br />
sekä monet koulutusta ja teknologian kehittämistä tukeneet sosiaalipoliittiset<br />
ratkaisut olivat tukemassa siirtymistä tietoyhteiskuntaan (esim. opintotukija<br />
lainajärjestelmät, välillisemmin myös monet perhe-etuudet).<br />
Tietoyhteiskunta on osoittautunut paitsi hyvinvointivaltion tuotteeksi<br />
myös sen edellytykseksi. Sittemmin ilmenneet tele- ja uusmediayritysten<br />
talousongelmat, ja niitä seuranneet joukkoirtisanomiset muistuttavat hyvinvointivaltion<br />
keskeisten kulmakivien, sosiaali- ja työttömyysturvan, tarpeellisuudesta<br />
myös tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunnan perusrakenteet<br />
ovat puolestaan luoneet talouskasvun kautta uutta pohjaa hyvinvointivaltion<br />
rahoittamiselle.<br />
Castells ja Himanen (2001) katsovat suomalaisen tietoyhteiskuntamallin<br />
synnyn nojanneen vahvasti paitsi harjoitettuun hyvinvointipolitiikkaan,<br />
myös sen saamaan kansan syvään tukeen ja suomalaiseen identiteettiin.<br />
En käy kiistämään, etteivätkö suomalaiseen hyvinvointivaltioprojektiin<br />
liittyneet uudistukset olisi vaikuttaneet kannustavasti tietoyhteiskunnan ja<br />
kansainvälisesti kilpailukykyisen talouden syntyyn sekä merkittäviin saavutuksiin<br />
teknologian ja tuotekehittelyn saralla – pikemminkin päinvastoin.<br />
<strong>Hyvinvointivaltion</strong> muutoksia tulee kuitenkin tarkastella yksityiskohtaisemmin<br />
suhteessa tietoyhteiskuntaan ja sen kehitysvaiheisiin, myös sosiaalipoliittisten<br />
linjausten ja hyvinvoinnissa tapahtuneiden muutosten tasolta.<br />
175
Change language