12.01.2015 Views

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

• koulutus (koulutustaso, julkisten koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta,<br />

toimiva lukutaito)<br />

• terveys (elinikä, ravitsemustila, lääkäritiheys, julkisten terveysmenojen<br />

bruttokansantuoteosuus)<br />

• naisten asema (naisten toimiva lukutaito suhteessa miesten vastaavaan,<br />

ehkäisyn käyttö perheellisten naisten keskuudessa, äitiyskuolleisuus,<br />

naisten koulunkäynti suhteessa miesten vastaavaan, naisten osuus parlamenttipaikoista)<br />

• sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta (summaindeksiä vähentävä<br />

indikaattori)<br />

• talous (bruttokansantulo henkeä kohti ja kasvu summaindeksiä lisäävinä<br />

tekijöinä ja työttömyys, kansantalouden velkaantuneisuus ja tulojen<br />

eriarvoisuus summaindeksiä vähentävinä tekijöinä)<br />

• väestörakenne (väestön kasvu ja alle 15-vuotiaiden väestöosuus summaindeksiä<br />

vähentävinä tekijöinä ja yli 64-vuotiaiden osuus summaindeksiä<br />

lisäävänä tekijänä)<br />

• ympäristö (luonnonsuojelualueiden osuus summaindeksiä lisäävänä tekijänä<br />

ja onnettomuuksiin kuolleiden osuus ja hiilidioksidipäästöt henkeä<br />

kohti summaindeksiä vähentävinä tekijöinä)<br />

• yhteisöllistä sekasortoa (poliittiset oikeudet, vapausoikeudet, maan sisällä<br />

ja maasta karkotettujen osuus, aseellisten konfliktien seurauksena<br />

kuolleiden osuus, korruption yleisyys)<br />

• kulttuurinen erilaisuus (suuri samaa etnistä alkuperää, uskontoa ja äidinkieltä<br />

omaavien osuus lisää summaindeksiä)<br />

• hyvinvointipolitiikka (mitä aikaisemmin on otettu käyttöön vanhuutta,<br />

invaliditeettia, perhe-eläkkeitä, sairautta, äitiyttä, työtapaturmaa, työttömyyttä<br />

ja perhetukia koskevaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, sitä enemmän<br />

summaindeksi lisääntyy).<br />

WISP-mittari on käytettävissä olevista kehitysmittareista lähimpänä<br />

Doyalin ja Goughin hyvinvointiteoriaa ja heidän käyttämiään mittareita<br />

(vrt. taulukko 1), vaikka, kuten indikaattorilistasta ilmenee, kehittyvillä<br />

mailla on ollut merkittävä paino indikaattoreita valittaessa. Tässä ei ole<br />

edellytyksiä yksityiskohtaisesti käsitellä sitä, millaisen painon kukin mittari<br />

on saanut summaindeksiä laskettaessa. Yleisesti ottaen mittarit on painotettu<br />

indeksissä suunnilleen samanarvoisina eli mittarin arvo riippuu siitä,<br />

77

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!