Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

suhteellista asemaa sekä luokkajärjestelmässä että kansalaisuuden suhteen.
Omistaminen on tyypillisesti laadullisia eroja ylläpitävä yhteiskunnan rakenne,
jota tulosiirtojen ja palvelujen merkitystä alleviivaava sosiaalinen
kansalaisuus ei ole ratkaisevasti pystynyt muuttamaan.
Omaisuuden rooli on muuttunut vuosikymmenten kuluessa kahdesta
syystä. Ensinnäkin kotitalouksien omaisuusrakenne on muuttunut kolmessa
vaiheessa. Maatalousyhteiskunnassa omaisuus on pääosin maassa ja
metsässä. Teollistumisvaiheessa kotitalouksien omaisuus muuttui maasta
ja metsästä asunto-omaisuudeksi. Tämä omaisuuslähde on edelleenkin
tärkein omistamisen muoto Suomessa. Samalla omistaminen demokratisoitui.
Kuitenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana – siirryttäessä
tietoyhteiskuntaan – arvopaperiomaisuuden suhteellinen merkitys kotitalouksien
varallisuuden on selvästi kasvanut. (Hiilamo & Saari 2007.)
Omaisuus on merkittävä eriarvoisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden
lähde. Omaisuuden määrä ja jakautuminen vaikuttavat olennaisesti siihen,
miten kotitaloudet reagoivat tulevaisuuden epävarmuuteen ja resurssien
vajauksiin. Sosiaalisen kansalaisuuden tulisi tukea myös omistamisen
laajapohjaistamista (Krouse & McPherson 1988). Haasteena tässä omaisuuteen
perustuvassa kansalaisuudessa on sama kuin sosiaalisessa kansalaisuudessa:
kuinka rakentaa järjestelmät kattaviksi ja samalla tasoittaa
kansalaisten välisiä eroja. Huomionarvoista on myös, että omaisuuserot
ovat nopeasti kasvaneet Suomessa viimeisten viidentoista vuoden aikana.
Varallisuus on alkanut kasautua siirryttäessä omistamisen ns. kolmanteen
vaiheeseen. Aikaisemman maan- ja asunnonomistuksen rinnalle on
noussut enenevässä määrin sijoitusvarallisuutta. Kaiken kaikkiaan varallisuusarvot
ovat nousseet hämmästyttävän nopeasti. Samalla kotitalouksien
hallussa olevat, kotitalouden ulkopuolelta ostettavia palveluja korvaavat
kestokulutushyödykkeet ovat yleistyneet. ”Perinteisten” palveluja korvaavien
tavaroiden kuten televisioiden (joka korvaa elokuvissa käyntiä) rinnalle
on tullut tiedon käsittelyä helpottavaa teknologiaa ja yhä enemmän
myös terveyden seurantaan liittyviä laitteita. Nämä mahdollistavat monien
sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisen asiakkaan/potilaan kotona
ja kotiin.
Tulevaisuudessa yhä suurempi suhteellinen osuus suomalaisten varallisuudesta
on yli 65-vuotiaiden hallussa. Tämän ryhmän varallisuus tulee
vielä korostumaan, sillä eliniän pidentyessä perinnöt kohdistuvat enene-
299