pelikasvattajankasikirja

pelaaja reagoi näihin pelin ominaisuuksiin omalla yksilöllisellä tavallaan. Osallapelaajista on suurempi riski pelaamiseen liittyville ongelmille. Riskitekijöitä ovatesimerkiksi huono itsetunto, heikot sosiaaliset taidot, keskittymisen häiriöt sekäerilaiset mielenterveyden ongelmat, erityisesti masennus.Pelin ja pelaajan ominaisuuksien lisäksi mahdollisen peliongelman kehittymiseenvaikuttavat tilannekohtaiset ja ympäristötekijät. Jos pelaajalla ei esimerkiksiole muita harrastuksia, voi pelaamisesta muodostua ensisijainen, tai jopa ainoa,tapa toimia ja käyttää aikaa. Myös sosiaaliset suhteet sekä pelissä että sen ulkopuolellavaikuttavat pelaamisen määrään. Suurelle osalle pelaaminen on sosiaalistatoimintaa ja pelaamisen kautta solmittavat kaverisuhteet voivat olla pelaajalleerittäin tärkeitä ja merkityksellisiä. Tämä houkuttaa pelien pariin ja voi osaltaanvaikeuttaa pelistä irrottautumista, koska samalla voi katketa yhteydenpito peliyhteisöön.Tutkimusten mukaan pelin sosiaalisuus on kolme kertaa muita merkittävämpitekijä pelin mahdollisessa koukuttavuudessa (Hull, Williams & Griffiths,2013). Vähäiset kaverisuhteet pelien ulkopuolella puolestaan korostavat peliyhteisönmerkitystä.Pelien maailma voi tarjota paikan paeta huolia tai yksinäisyyttä, ja esimerkiksimuiden koulussa kiusaama nuori voi menestyä virtuaalimaailmassa arvostettunayhteisön jäsenenä tai ulkonäköönsä tyytymätön rakentaahahmonsa vastaamaan kauneusihannettaan. On inhimillistähakeutua tilanteisiin, joissa pärjää ja tuntee itsensähyväksytyksi. Jos reaalimaailma ei tarjoa kilpailevia positiivisiaelämyksiä tai onnistumisen kokemuksia, voivatpelien roolihahmot ja sosiaalisuus viedä mukanaan siinämäärin, että pelaaminen alkaa tuottaa haittoja ja muodostuaongelmaksi. Tällaisissa tilanteissa olisi tärkeää102 |TASO IV»LIIALLINEN PELAAMINEN VOITOIMIA KEINONA PURKAA TAIPAETA MUITA ONGELMIA.»