pelikasvattajankasikirja

»2000-LUVUN ALKUPUOLISKOLLADIGITAALISIIN PELEIHIN SUHTAUDUTTIINKAKSIJAKOISESTI: TOISAALTA NIIDENHANKKIMISTA NUORISOTALOILLE EIJUURIKAAN VASTUSTETTU, MUTTATYÖNTEKIJÄT SAATTOIVAT AVOIMESTIKRITISOIDA NUORTEN PELAAMISTA.»korttipelejä, roolipelejä sekä digitaalisia pelejä. Digitaalisia pelejä alkoi ilmaantuanuorisotaloille 1970- ja 1980-luvun taitteen jälkeen erilaisten pelikonsolien muodossaja viimeistään 1990-luvulla konsolit alkoivat olla nuorisotalon varustuksessasamankaltaisia vakioita kuin esimerkiksi biljardipöytä.Toisin kuin lautapelit, ovat digitaaliset pelit ja niiden pelaaminen nuorisotalollaaiheuttaneet kriittistäkin keskustelua. 2000-luvun alkupuoliskolla digitaalisiinpeleihin suhtauduttiin kaksijakoisesti: toisaalta niiden hankkimista nuorisotaloilleei juurikaan vastustettu, mutta työntekijät saattoivat avoimesti kritisoidanuorten pelaamista. Negatiivisuus kumpusi usein työntekijöiden peloista liittyennuorten pelaamiseen käytetyn ajan määrään sekä usein virheellisistä käsityksistäpelaamisen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Pelaamiseen liitettiinsamanlaisia tuntemattoman pelkoon liitettyjä argumentteja kuin muihinkinaiempiin uusiin teknologioihin ja kulttuurimuotoihin, kuten aikanaan esimerkiksiinternetiin, vhs-videoihin tai rock-musiikkiin. Nuorisotyössä digitaalisiapelejä on kuitenkin ryhdytty hyödyntämään yhä laajemmin, ja ne nähdään yleisestihyvänä nuorisokulttuurin osana sekä mahdollisuutena ja voimavarana nuorisotyölle.Pelit ja pelaaminen nähdään nuorelle merkittävänä ja merkityksellisenäosana omaa kasvuympäristöä niin harrastuksena kuin mahdollisena opiskelu- taiammattivaihtoehtona. Nuorisotyön kentällä pelien hyödyntäminen sijoittuuosaksi kulttuurisen nuorisotyön laajempaa kenttää.Nuorisotyössä pelejä käytetään eritasoisesti. Välineellisellä tasolla erilaiset pelittai pelilaitteistot toimivat vetovoimaisena elementtinä esimerkiksi nuorisotalossa14 PELIT NUORISOTYÖSSÄ JA RYHMÄTOIMINNASSA|83