pelikasvattajankasikirja

Mitä tapahtuu äidin näkökulmasta:Äidin mielessä pelit ovat lasten puuhaa, eikä hän ole tutustunut pelienikärajoihin. Tämän takia Petterin uuden pelin raaka väkivalta tulee yllätyksenä.Äiti oli niin järkyttynyt näkemästään, että hankkiutui pelistä saman tieneroon – mistä sitä tietää miten moinen peli lapseen vaikuttaa? Myöhemminvanhempainillassa äiti purkaa närkästystään pelejä kohtaan, mutta joutuumyöntämään, ettei itse ole tutustunut peliin ennen sen ostamista.Mitä tapahtuu Petterin näkökulmasta:Uusi peli on koko koulun ykköspuheenaihe. Monella koulukaverilla on täysiikäisiäsisaruksia, jotka ovat ostaneet pelin, ja sen myötä myös Petterin kaveritovat päässeet pelaamaan sitä. Kaverit hehkuttavat peliä koulussa, ja Petteriäharmittaa, ettei hän pääse osalliseksi. Kun Petteri ei saa itse ostettua peliä, hänluottaa äitinsä puutteelliseen pelitietouteen. Kun äiti lopulta takavarikoi pelin,Petteriä suututtaa: peli jää kesken ja Petteri pelkää saavansa koulussa nynnynmaineen, kun ei saa pelata peliä kotona.Pelit lapsiperheen arjessaEdellä mainitun kaltaiset tarinat pelaamisesta ovat tavallisia lapsiperheiden arjessa.Digitaalisia pelejä pidetään usein lasten omana harrastuksena, eikä vanhemmillaole aina aikaa tai kiinnostusta tutustua niihin. Digitaaliset pelit ovat saattaneetjäädä vieraiksi, mikäli vanhempi kuuluu esimerkiksi ennen 70-lukua syntyneisiinsukupolviin, joilla oli rajoitettu pääsy digitaalisiin peleihin lapsuudessa.Mediasisällöt, joihin lapsena totutaan, löytävät paikkansa arjessa myös aikuisena.Jos lapsena on katsellut elokuvia ja lukenut kirjoja, on todennäköistä ettänauttii elokuvista ja kirjoista myös aikuisena. Jos sen sijaan ei ole lapsena lukenuttai pelannut digitaalisia pelejä, on todennäköisempää ettei niistä aikuisenakaanole kiinnostunut.Uusien asioiden oppiminen aikuisena on aina vaikeampaa kuin lapsena. Siksilapsen pelaamiseen tutustuminen voi aluksi tuntua haastavalta. Uusien taito-8 PELIT KODIN ARJESSA|49