sen ajatuksen mukanaan uusille aloilleen. Näin ilmeisesti syntyi nykyinen pelillisenkoulutuksen traditio (Lainema, 2003). Opetuspelit kuuluvat kiinteänä osananykyisten kauppakorkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja opetukseen käytetääneri ympäristöissä muillakin aloilla niin lauta-, rooli- kuin digitaalisiakin pelejä.Kauppatieteiden kentältä tulee myös suurin osa pelillisen oppimisen tutkimuksesta.Toinen suuri tutkimuksien tuottaja ovat eri maiden puolustusvoimat,mutta koulujen osuus alalla on jatkuvassa kasvussa. Tästä johtuen voi helpostituntua, ettei pelioppimista käsittelevän tutkimuksen julkaisuilla ole juuri mitääntekemistä sen kanssa, oppiiko oma lapsi tai nuori jotakin viihdepeleistä joidenparissa viettää aikaa. Tarjolla on kuitenkin useita teoksia, joista pienellä vaivallasaa kaipaamaansa lisätietoa, johon on osattu soveltaa myös tuon ammattilaiskentäntietoutta. Erinomainen paikka aloittaa on vaikkapa Nicola Whittonin kirja64 |TASO III
Learning with Digital Games (2009), joka käsittelee tavallisten kaupallisten tai verkossavapaasti pelattavien pelien hyödyllisyyttä yläaste- ja lukioikäisten kouluopetuksessa.Sen ajatuksia voi vaivatta soveltaa myös muissaympäristöissä. Klassikoista kannattaa huomioida varsinkinJames Paul Geen What video games have to teach »PELILLISTÄ OPPIMISTAus about learning and literacy (uusin laitos 2007a), jota ON YLIOPISTOTASOLLAluetaan ja sovelletaan laajasti myös muiden kuin TUTKITTU TAUOTTApelitutkijoiden ja kasvatustieteilijöiden käytössä.YLI 60 VUOTTA JAPelit voivat opettaa myös liikunnallisia asioita, eli ei KRIITTISIMMÄTKIN TULOKSETkannata uskoa myyttiin siitä että pelaajat automaattisestimuuttuisivat sohvaperunoiksi (esim. HolstiNÄYTTÄVÄT LUKUISIAPOSITIIVISIA PIIRTEITÄ.»ym., 2013).Ajatus peleistä pelkkänä turhana ajanhukkana onvarsin uusi, samoin tapa puhua joistakin peleistä »vakavina»,siis opetuskäyttöön sopivina (esim. Abt, 1970). Tosiasiassa peli ei opeta,eikä edes ole oikeastaan enää peli, jos se on täysin vakava (Klabbers, 2009).Jo pitkään on tiedetty, että opettaakseen jotakin tiettyä suunniteltuasisältöä, pelin on oltava tarpeeksi mutta ei liian haastava (Carlson& Misshauk, 1972) ja riittävän mutta ei liian viihdyttävä (Henriksen,2008). Hyvä opetuspeli motivoi pelaamaan omalla pelillisyydellään,tarjoaa selkeän, kertautuvan opetussisällön, ja sisältää pelikokemuksenjälkeisen ohjatun purku- ja palautekeskustelun, jollaohjaaja voi varmistaa, että opittu aines pitää sisällään ainakin/myössen, mitä opetussuunnitelmassa pelillä halutaan välittää (Whitton,2009; Harviainen, Lainema & Saarinen, painossa).Opettaja ei voi luottaa siihen, että peli itsessään olisi tarpeeksimotivoiva opettamaan. Toisin kuin Prensky (2001)väittää, emme voi luottaa pelien tuottamaan piilo-oppimiseen(Whitton, 2009). Meillä ei tosiasiassa ole mitään varmaa käsitystäsiitä miten ja mitä peleistä todella opitaan (Klabbers, 2003). Pelilisenopetuksen, kuten muunkin opetuksen, tulee olla ammattitaitoisesti ohjattua.On myös löydettävä ryhmälle sopivia pelejä: huippuluokan grafiik-10 PELIT OPETUSVÄLINEENÄ – TEORIAA JA TUTKIMUSTA|65
- Page 1 and 2:
PELIKASVATTAJANKÄSIKIRJAWWW.PELIKA
- Page 4 and 5:
TASO IIISovella teoria käytäntö
- Page 6:
6 |TASO ISELVITÄ MISTÄ TÄSSÄ KI
- Page 9 and 10:
peleinä että urheilun muotina. Ku
- Page 11:
|11
- Page 14 and 15: TASO IIOMAKSU PELAAMISEN PERUSTEETO
- Page 16 and 17: Oheisteollisuuden alalle on muodost
- Page 18 and 19: kennettä (Hamari & Lehdonvirta, 20
- Page 20 and 21: pelissä pelin tuomat haasteet ja p
- Page 22 and 23: Pelimusiikki ja äänisuunnitteluPe
- Page 24 and 25: 5. Peleihin liittyviä kulttuuri-il
- Page 26 and 27: tehtyjen havaintojen pohjalta, ja p
- Page 28 and 29: ModaaminenModaaminen (modding, mods
- Page 30 and 31: Elektroninen urheiluElektroninen ur
- Page 32 and 33: 6. Pelien positiiviset vaikutuksetP
- Page 34 and 35: ei arkielämässä välttämättä
- Page 36: nitut kirjat ja elokuvat. Yksinkert
- Page 39 and 40: »VÄKIVALTAISIMMAT PELIT OVATkuite
- Page 41 and 42: SEKSISeksi peleissä on tyypillises
- Page 43 and 44: Aiheuttaako väkivaltapelienpelaami
- Page 45 and 46: 8. Pelit kodin arjessaSeuraavat nel
- Page 47 and 48: Marian hahmo on killan parantaja, j
- Page 49 and 50: Mitä tapahtuu äidin näkökulmast
- Page 51 and 52: Käytännön toimia kotonaOman laps
- Page 54 and 55: Keskusteluaiheita peleistä puhumis
- Page 56 and 57: misen nuorempina kuin tytöt ja he
- Page 58 and 59: Digitaaliset pelit lasten leikkimaa
- Page 60 and 61: Pelien paikka kasvatuksen kentäll
- Page 62 and 63: jokaiseen makuun. Pelien sisällöt
- Page 66 and 67: »PELAAMINEN NÄYTTÄÄkaan tottune
- Page 68 and 69: 11. OppimispelitMaailmalla ja Suome
- Page 70 and 71: »PELILLISTÄMINEN TAI tukemaan ope
- Page 72 and 73: sekä määrittelemään itse työs
- Page 74 and 75: »PELIN AIKANA LUODAANja lehtitoimi
- Page 76 and 77: 13. Pelit kirjastossaKirjastonäkö
- Page 78 and 79: yleisesti. Tältäkin osalta peleih
- Page 80 and 81: Kirjastojen asiakastietokoneilla pe
- Page 82 and 83: 14. Pelit nuorisotyössä ja ryhmä
- Page 84 and 85: »TOIMINNALLISEN MEDIAKASVATUKSEN t
- Page 86 and 87: tushallitus, 2009). Pelikonsoli nuo
- Page 88: edellisessä kappaleessa mainituill
- Page 91 and 92: Peliympäristössä on ohjausympär
- Page 93 and 94: saalta olla menemättä mukaan tunn
- Page 95 and 96: 15. Terveysalan pelit ja pelaaminen
- Page 97 and 98: tietokoneen välityksellä miltä t
- Page 99 and 100: 16. Pelihaitat ja niiden ehkäisyOn
- Page 101 and 102: mistaan. Pelaamista voidaan pitää
- Page 103 and 104: löytää positiivisia elämän sis
- Page 105 and 106: kohtaamaan muita ihmisiä kasvokkai
- Page 107 and 108: Kodin ja kasvattajien rooli pelihai
- Page 109 and 110: tapahtuman kiinnostavuutta muihin o
- Page 111 and 112: osteoporoosi ja lisääntynyt syöp
- Page 113 and 114: ja reaktionopeus muuttuu hitaammaks
- Page 115 and 116:
18. PelillistäminenPelit ovat alka
- Page 117 and 118:
nustusta. Toisaalta pelillistämist
- Page 119 and 120:
että esineellistävät kuvaukset n
- Page 121 and 122:
Samoin kuin muutenkin pelien ja pel
- Page 123 and 124:
| 123
- Page 125 and 126:
Seuraavien vuosien aikana pelaajill
- Page 127 and 128:
Digitaalista pelaamista ilmiönä v
- Page 129 and 130:
Valitkaa pelille sopiva pelityyppi:
- Page 131 and 132:
● Onko pelaaminen enemmän hyödy
- Page 133 and 134:
2. Digitaalisten pelien pelaaja on
- Page 135 and 136:
Ohjelmaa koko perheen pelipäivää
- Page 137 and 138:
| 137
- Page 139 and 140:
LÄHTEETAbt, C. C. (1970). Serious
- Page 141 and 142:
Hamari, J., Koivisto, J., & Sarsa,
- Page 143 and 144:
Lehdonvirta, V. (2009). Virtual con
- Page 145 and 146:
Tapscott, D. (2009). Grown up digit
- Page 147 and 148:
KirjoittajatRIIKKA AURAVA [oikoluku
- Page 149:
GRAAf INEN OHJEISTOTOIMITTANEET:J.
Change language