pelikasvattajankasikirja

»PELIMAAILMAT TARJOAVATHOUKUTTELEVIA LEIKKI-MAHDOLLISUUKSIA, JA SIKSI LASTENMAHDOLLISUUKSIA TIETOKONEENKÄYTTÖÖN MYÖS YHTENÄ LEIKINVÄLINEENÄ TULISI KASVATTAJIENKESKUUDESSA POHTIA – EIKÄ VAIN JAAINOASTAAN SUOJELU-NÄKÖKULMASTA.»Karimäen (2007) mukaan alle kouluikäisille lapsille interaktiivinen medialuo uuden, kiinnostavan ja houkuttelevan leikkiympäristön ja mahdollistaa leikittietokoneen äärellä. Pelaaminen on lapsille leikkiä. Pelikone, yhtä lailla kuinleikkiä varten järjestetty leikkitila leluineenkin, voi toimia lapselle leikkiympäristönä.Lapsen elämässä leikki on läsnä koko ajan ja leikki monien muiden lapsentoimintamuotojen kanssa elää lapsen maailmassa rinnakkain, toistensa varassa jatoisiinsa vaikuttaen. Lapset rakentavat leikkinsä mihin tahansa, mihin se heidänmielestään luontevasti soveltuu. Leikin voi siis vallan hyvin rakentaa myös tietokoneenääreen, jossa se elää lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kalliala(1999) huomauttaa, että digitaalinen peli sinänsä ei välttämättä riitä herättämäänlasten kiinnostusta, ja aikuisen sääntöjen mukaan etenevä peli onkin vain leikinlähtökohta.Medialeikkejä tutkinut Pennanen (2009) kirjoittaa kasvattajien kokevan televisio-ohjelmistaja peleistä sisältöjään saavat medialeikit päiväkodissa usein jokosisällöltään sopimattomiksi tai toimintaa häiritseviksi. Medialeikkien ajatellaanjumittavan lapsia, rajoittavan lasten mielikuvitusta ja vaikuttavan epäsuotuisastilasten kehitykseen. Lasten näkökulmasta medialeikit taas näyttäytyivät rikkainasosiaalista vuorovaikutusta vaativina leikkeinä, joissa oli mahdollisuus käsitellä jatutkia omia mediakokemuksia yhdessä vertaisten kanssa.9 DIGITAALISET PELIT ENNEN KOULUIKÄÄ|59