pelikasvattajankasikirja

peleinä että urheilun muotina. Kun historiaa alettiin kirjoittaa muistiin, oli esimerkiksierilaisia noppapelejä olemassa jo lukemattomia. Vanhimmat meidänpäiviimme säilyneet nopat ovat Iranilainen backgammon-peli vuodelta 5000 eaa.Afrikasta on löytynyt kalliokoloja, joissa oletetaan pelatun lukuisilla eri nimillätunnettua mancala-peliä jo ainakin 500 vuotta aiemmin. Vertailun vuoksi: vanhimpinakirjoitusjärjestelminä pidetään yleisesti sumerien nuolenpääkirjoitusta jaEgyptin hieroglyfejä, jotka molemmat kehittyivät 3000-luvun loppupuolella eaa.Pelit tulivat siis jäädäkseen jo aikoja sitten. Avatkaamme siis silmämme tälle elävälleja aktiiviselle kulttuurimuodolle, jota ihmiskunta on toteuttanut jo aikakausienajan.Seuraavissa luvissa käymme läpi mm. pelikasvatusta, ikärajoja, pelien suunnittelua,pelien ja rahan suhdetta, pelejä opetusvälineinä ja pelejä perheidenarjessa. Artikkelien ohella kirjan loppuosassa on myös tarjolla tehtäviä ja käytännönvinkkejä itsenäiseen peleihin tutustumiseen sekä laaja kirjallisuuslista, jostalöytää itselleen sopivaa lisätietoa kustakin kirjan aiheesta. Pelikasvattajan käsikirjaei ole ensimmäinen teos alallaan tässä maassa, joten jatkolukemisen voi aloittaasujuvasti vaikkapa kirjasta Mediametkaa Osa 4: Kaikki peliin (Pentikäinen ym.,toim. 2010).Toivomme tämän kirjan olevan hyödyksi suomalaisille pelikasvattajille, toimenkuvaankatsomatta.Kirjoittajatiimin puolesta,J. Tuomas HarviainenMikko MeriläinenTommi Tossavainen1 JOHDANTO|9