13.07.2015 Views

pelikasvattajankasikirja

pelikasvattajankasikirja

pelikasvattajankasikirja

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Bergström (1997) toteaa lasten ihastumisen tietokoneisiinja virtuaalimaailmoihin juontavan juurensa siitä, LAPSILLE LEIKKIÄ.»»PELAAMINEN ONettä tietokoneiden virtuaalitodellisuus sisältää niin moniamahdollisuuksia kaikenlaiseen toimintaan. Virtuaalitodellisuudessaja tietokoneiden pelimaailmoissa he pääsevät leikkimään,kokeilemaan ja matkustelemaan toisiin maailmoihin, joissaei tarvitse noudattaa luonnonlakeja ja logiikkaa. Lapsen mielikuvitus voi jatkaaelämäänsä tietokonemaailmassa, ja tietokonemaailma voi avata tien leikkien jatkamiselle.Lasten peleissä voi olla opetuksellinen aspekti, mutta päätarkoituksellisesti neon suunniteltu viihdyttämään (Fullerton, Swain & Hoffman, 2004). Vaikka peleilläon tietynlaisia yhteyksiä oppimiseen, ovat pelaaminen ja leikkiminen kuitenkinitsearvoista toimintaa: peliä pelataan sen itsensä takia, yleensä vapaana kaikistahyötyyn tai välineellisyyteen liittyvistä ajatuksista. Ermin, Mäyrän ja Heliön (2005)tutkimuksen mukaan erityisesti pelien muodostamat mielikuvitusmaailmat ovatlapsille tärkeitä. Pelimaailmaa pidetään sitä parempana, mitä enemmän erilaisiamahdollisuuksia se pelaajalle tarjoaa. Kyky erottaa leikki ja kuvitelmat todellisuudestakehittyy jo hyvin varhaisella iällä, ja ehkäpä tärkein fiktiivisten pelimaailmojenulottuvuus on lasten mielestä niiden tarjoama mahdollisuus kuvitteellisestitehdä asioita, jotka eivät reaalielämässä ja -maailmassa ole heille mahdollisia.Varsinkin alle kouluikäiset lapset käyttävät hyvin mielellään sellaisia medioitaja mediasisältöjä, jotka antavat heille mahdollisuuden ensisijaisesti seurustella esimerkiksimuiden perheenjäsenten tai ystävien kanssa. Pelejä pelataan vuorotellen:kun yksi pelaa, toiset neuvovat vieressä ja ongelmat ratkaistaan porukalla. Tällöinmediasisällön viihteellisyys on toissijaista käyttötilanteeseen liittyvän viihtymisenkannalta (Suoninen, 2004). Ermin, Mäyrän ja Heliön (2005) tutkimuksenmukaan lapset useimmiten kokevat pelien olevan viihdettä tai mukava harrastus,jonka pariin saattaa hakeutua etenkin silloin, kun ei keksi muutakaan mukavaatekemistä. Tällaisissa tilanteissa pelit saattavat korvata kavereiden tilapäisen puuttumisen,mutta julkisuudessa sitkeästi elävä stereotyyppinen kuva yksin pelaavastaja syrjäytyneestä lapsesta ei näytä vastaavan todellisuutta. Pelejä pelataan varsinusein yhdessä kaverin kanssa, myös yksinpeleiksi tarkoitettuja.9 DIGITAALISET PELIT ENNEN KOULUIKÄÄ|57

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!