pelikasvattajankasikirja

sekä määrittelemään itse työskentelyä ohjaavia kysymyksiä. Välillä kysymyksiätarkastellaan omana itsenä ja välillä pelin juonen luomissa käänteissä roolihahmonnäkökulmasta. Pelillisyydessä pätevät samat konstruktivistiset periaatteetkuin muussakin oppimisessa. Sisällön ja tarinan on hyvä liittyä jollain tapaa oppijanaikaisempiin kokemuksiin.Hyvin suunniteltu oppitunti voi olla pelillinen, jolloin tavoitteet, säännöt japalautejärjestelmä sitouttavat oppijan hyvään oppimiseen. Perinteiset tavat jakaakoulupäivä eivät aina välttämättä istu uuteen kulttuuriin, jota pelillisyys kouluunluo. Joskus tilat on muutettava toiseksi todellisuudeksi. Pelitilannetta ei aina voikatkaista välitunnin ajaksi. Joskus roolitutkimus on eri ryhmillä eri vaiheessa jatietokoneita tarvittaisiin koko päivän ajan.Pelillisessä oppimisprosessissa keskeistä on se, että pelaajien tekemät valinnatvaikuttavat pelin etenemiseen. Pelaaja tekee valinnat oman ymmärryksensä pohjaltatarinan kehyksessä. Peleihin suunniteltujen valintatilanteiden kautta pelaajaedistyy tavoitteissaan. Pelaajan pelimotivaation kannalta suunnittelijan, eli opettajan,peliin luoma palautejärjestelmä on tärkeä. Sen kautta pelaaja saa tietoaedistymisestään.Valintatilanteisiin pelillisen opettaja liittää samalla tiedonhankintatehtäviätai yhteisöllisen tiedonhankinnan työtapoja. Valinnatvaikuttavat edelleen pelaajan tai pelitiimin tekemiinuusiin valintoihin. Samalla pelaaja kehittää hahmoaan,sekä kertoo ja kirjoittaa siitä toisille tai itselleen.Monen pelaajan pelattavissa peleissä pelaajanvalintojen tekemiseen liittyvät yhteisöllisyys japelin kautta kehittyvät sosiaaliset ja tietoon ja tiedonhankintaanliittyvät käytänteet.72 |TASO III»VÄLILLÄ KYSYMYKSIÄTARKASTELLAAN OMANA ITSENÄ JAVÄLILLÄ PELIN JUONEN LUOMISSAKÄÄNTEISSÄ ROOLIHAHMONNÄKÖKULMASTA.»