TBT-pitoisuuksien seurannassa oltiin tilanteessa,missä toisaalta organotinojen pitoisuuksia tuli analysoida<strong>ja</strong> seurata, mutta mahdollisesti todettaviapitoisuuksia ei voinut verrata mihinkään, silläorganotinojen maaperäpitoisuuksille ei ollut asetettuympäristö- tai terveysperusteisia tavoitepitoisuuksia.Tämä ongelma muodosti haasteen, joka kulminoituikonsulttien, <strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>n <strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong> kaupunginkiinteistöviraston yhteistutkimushankkeeseen,jonka lopputuloksena esiteltiin mm. turvallisia terveysperusteisiapitoisuustaso<strong>ja</strong> TBT-yhdisteille maaperässä[5]. Selvityksen tuloksia voitiin hyödyntääkunnostuksessa <strong>ja</strong> kaivumaiden loppusijoituksessaVuosaaressa; kohteessa todetut organotinojen pitoisuudetolivat riittävän alhaisia massojen turvallisellesijoittamiselle Melumäkeen. Julkaisun tuloksia hyödynnettiinmyös uudessa PIMA-asetuksessa organotinayhdisteidentavoitepitoisuuksia asetettaessa.10.5.2 JätetäyttöalueKaivuvaiheen SMRU 4/3 aikana koettiin epämieluisayllätys, kun maaperässä todettiin laa<strong>ja</strong>-alainen jätetäyttöalue.Alueen ennakkotutkimuksissa yhtenäistäjätetäyttöä ei ollut todettu. Syynä tähän oli se, ettäalueella tutkimuksen aikana si<strong>ja</strong>inneet toiminnot,maanpäälliset <strong>ja</strong> -alaiset rakenteet sekä aitaukset <strong>ja</strong>tiestö estivät koekuoppien kaivamisen, eikä kairaamallasaaduista maanäytteistä kyetty tulkitsemaanjätetäytön laajuutta oikein. Lisäksi jätetäyttö si<strong>ja</strong>itsiyli 1 metrin paksuisen savitäyttökerroksen alla.Jätetäytössä todettiin mm. hitsauskaasupullo<strong>ja</strong>,uretaanisilppua, lauto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muuta puujätettä, tiili<strong>ja</strong>betonijätettä, betoroc-mursketta, muovia, väri<strong>ja</strong>uhetta(jossa korkeita raskasmetallipitoisuuksia),kanto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> juurakoita, viemärijätettä, metallista sorvauslastujätettä<strong>ja</strong> hitsausjätteitä (joissa korkeitaraskasmetallipitoisuuksia), raudoituksia <strong>ja</strong> kaoliinimassaa.Osassa täyttömaita todettiin lisäksi kohonneitaarseenin, raskasmetallien <strong>ja</strong> PCB-yhdisteidenpitoisuuksia sekä öljyä, mikä entisestään hankaloittimassojen käsittelyä <strong>ja</strong> sijoittamista.Alueelta kaivettiin pelkkää jätetäyttöä yhteensäyli 20 000 m³. Jätteen poiston takia jouduttiin puhtaitamaita kaivamaan <strong>ja</strong> käsittelemään huomattavastiarvioitua enemmän. Alue jouduttiin lisäksikaivamaan huomattavasti rakentamisen vaatimaakaivutasoa syvemmäksi, joten täyttömaita jouduttiintuomaan alueelle enemmän kuin oli suunniteltu.Näin mittavan jätetäytön käsittelyyn <strong>ja</strong> poistoon eiollut etukäteen varauduttu, joten sen kunnostaminenaikataulussa pysyen vaati huomattavia lisäresursse<strong>ja</strong><strong>ja</strong> aiheutti mittavia lisäkustannuksia.Kuva 10.6Kuorma-auton lavaltapudonnut betonilohkareei onneksiaiheuttanut henkilövahinko<strong>ja</strong>.Kuva: Ville Leppänen10.6 TyösuojeluVuosia kestävä pilaantuneen maaperän kaivu <strong>ja</strong> kunnostustoteutettiin samaan aikaan <strong>satama</strong>n rakennustöidenkanssa. Operatiivisella alueella liikkui siispaljon kalustoa <strong>ja</strong> henkilöstöä useamman osaprojektinollessa käynnissä samanaikaisesti. Esimerkiksivaiheen 4/4 aikana <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>hankkeessatyöskenteli toistakymmentä urakoitsi<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> yli400 henkilöä. Työsuojelun suunnitteluun, toteuttamiseen<strong>ja</strong> valvontaan kiinnitettiin siis erityistä huomiotaalueella.Jokainen urakoitsi<strong>ja</strong> vastasi omaan toimintaansaliittyvästä työsuojelun suunnittelusta <strong>ja</strong> valvonnasta.Suo<strong>ja</strong>utumisohjeet <strong>ja</strong> -käytännöt haitta-ainepitoisiamaita käsiteltäessä sekä ensiapu- <strong>ja</strong> toimintaohjeetaltistumistapauksien varalta laati ympäristökonsultti.<strong>Satama</strong> vastasi työsuojelun yleisvalvonnasta<strong>ja</strong> koordinoinnista niin, että lupamääräysten työsuojeluvaateettäyttyivät, <strong>ja</strong> ettei ns. harmaita alueitaeri urakoiden työsuojelullisiin saumakohtiin päässytsyntymään.Normaalien työsuojelutoimien <strong>ja</strong> -varusteidenlisäksi pilaantuneen maan kohteissa työskenteleväthenkilöt kävivät määräajoin työterveyshuollossakemikaalialtistumista mittaavissa biomonitorointitutkimuksissa.Merkittävästi kohonneita haittaainepitoisuuksiaei em. tutkimuksissa todettu, mikäosaltaan todistaa suo<strong>ja</strong>ustoimenpiteiden onnistuneenhyvin.Mainittavia työtapaturmia sattui koko hankkeenaikana vain kaksi: Kunnostusvaiheessa 4/3 sattuionnettomuus, kun kaivinkoneen kuorma-autonlavalle nostama betonilohkare putosi takaisin kai-102 TELAKKA-ALUEEN PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUS<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö
vinkoneen päälle. Onnettomuudessa ei onneksiaiheutunut henkilövahinko<strong>ja</strong>. Toinen onnettomuustapahtui kunnostusvaiheessa 4/4, kun suljetulla työmaa-alueella<strong>satama</strong>n täyttöihin louhetta kuljettanutkuorma-auto joutui liian lähelle reunapengertä <strong>ja</strong>kaatui kyljelleen. Auton kuljetta<strong>ja</strong> loukkaantui tieltäajossa lievästi. Onnettomuudesta ei aiheutunut vaaraamuille työmaalla työskenteleville.Pienet työtapaturmat käsiteltiin viikkopalavereissa<strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>avat toimenpiteet, mikäli haaverin tailäheltä piti -tilanteen katsottiin aiheutuneen rakenteellisistapuutteista, toteutettiin välittömästi. Sairauspoissaoloihinjohtaneita työtapaturmia ei kokohankkeen aikana kir<strong>ja</strong>ttu ainoatakaan.10.7 Johtopäätökset<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>n maapoh<strong>ja</strong>n kunnostaminen alkoimaalijätealueen kaivulla loppuvuonna 2002 <strong>ja</strong> päättyitelakka-altaan ympäristön kunnostamiseen joulukuussa2007. Tänä aikana poistettiin noin 53 ha:nalueelta yhteensä yli 580 000 m³ maata. Tästä määrästälähes 150 000 m³ oli pilaantunutta. Kunnostuksenmittaluokkaa voi havainnollistaa esimerkiksitoteamalla, että kaivualue on kooltaan noin 72 täysimittaisen<strong>ja</strong>lkapallokentän kokoinen. Kaivetullakokonaismassamäärällä täyttäisi 5,5 kertaa vanhaneduskuntatalon. Poistetuilla pilaantuneilla maillakinsaataisiin vanha eduskuntatalo täytettyä, <strong>ja</strong> läheskoko lisärakennuskin.Merkittävin tekijä onnistuneen kunnostusprojektintakana oli eittämättä sujuva vuorovaikutus <strong>ja</strong> tiedonkulku<strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>n sekä suunnittelijoiden,toteuttajien <strong>ja</strong> ympäristöviranomaisten kesken. Alueenkunnosta<strong>ja</strong>t voivat todeta osallistuneensa Suomenmittakaavassa ainutkertaiseen hankkeeseen.Ympäristölupaehdot toteutettiin, <strong>ja</strong> nyt kun alue onkunnostettu, <strong>Helsingin</strong> Vuosaari on todennäköisestiyksi koko maailman puhtaimmista <strong>satama</strong>-alueista.L ä h t e e t1. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös (26. 9. 2002) noYS 1076, Dnro 0101Y1052-111. <strong>Vuosaaren</strong> telakka-alueenpilaantuneen maaperän kunnostamisesta.2. Lintinen Petri. Selvitys <strong>Helsingin</strong> <strong>Vuosaaren</strong> telakka-alueenmaaperän arseenin alkuperästä <strong>ja</strong> arseenin aiheuttamastaterveys- <strong>ja</strong> ympäristöriskistä. Geologian tutkimuskeskus2003.3. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös YS 1430, Dnro0101Y1052-12. Luontaisesti lievästi kohonneita arseenipitoisuuksiasisältävien maa-ainesten sijoittaminen<strong>satama</strong>keskuksen alueelle.4. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös (22. 6. 2004)no YS 711, Dnro UUS-2004-Y-11-121. Pilaantuneen maaperänvälivarastoinnista <strong>ja</strong> hyödyntämisestä Melumäenrakenteissa.5. Lukkari Tuomas, Koponen Kari, Tuomi Pirjo, Dahlbo Kim,Rossi Esko <strong>ja</strong> Järvinen Kimmo. Tributyylitina maaympäristössä:esiintyminen, vaikutukset <strong>ja</strong> riskit. SuomenYmpäristö 16:52. 2006.TELAKKA-ALUEEN PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUS<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö103