Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 14.4Havainnekuva koillisrannanmaisemointisuunnitelmasta,ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka Oyalueeksi valtakunnallisesti merkittävän <strong>ja</strong> erittäinkulutusherkän kalliokasvillisuuden, geologistenarvojen <strong>ja</strong> huomattavan lokkikolonian perusteella.Kalkkisaaren kallioperä koostuu hienorakenteisesta,kerroksellisesta sarvivälkeliuskeesta, joka on tuffiittia,alun perin vulkaanista tuhkaa. Tuffiitissa olevatkarbonaattikerrokset ovat rapautuneet usean sentinsyvyisiksi uriksi. Tuhkan <strong>ja</strong> kalkin sedimentaatio ontapahtunut mereen noin 1900 miljoonaa vuotta sitten.Kalkki on peräisin meren pieneliöiden tai levientoiminnasta [4].Saaressa kasvaa 191 luonnonvaraista putkilokasvilajia,mikä ylittää monien suurempien saarten lajimäärät.Kasvillisuuteen kuuluu useita harvinaisia <strong>ja</strong>jopa uhanalaisia laje<strong>ja</strong>. Vastaavaa kalkkikallioketokasvillisuuttaon <strong>Helsingin</strong> yliopiston Kasvimuseonasiantuntijoiden mukaan Suomessa vain Ahvenanmaalla[4].Suomen ympäristökeskuksen kasviasiantunti<strong>ja</strong>löysi maastokäynnillään vuonna 2005 Kalkkisaarestayhden Suomelle uuden jäkälälajin <strong>ja</strong> yhden uhanalaisenlajin sekä useita harvinaisia <strong>ja</strong> hyvin harvinaisiajäkälälaje<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> useita huomionarvoisia sammallaje<strong>ja</strong>.Kalkkisaari on valtakunnallisesti merkittävä kallioaluesekä kasvillisuudeltaan että kalkinvaati<strong>ja</strong>lajistonperusteella [4]. Saarelle tarvitaan luontoarvojensäilyttämiseksi <strong>ja</strong> luonnontilaisuuden voimistamiseksiluvanvaraisuuteen perustuva <strong>ja</strong> talvia<strong>ja</strong>nkinkattava liikkumisrajoitus maihinnousukieltoineen.Saareen voidaan järjestää oh<strong>ja</strong>ttu<strong>ja</strong> kasviretkiä.<strong>Satama</strong>n koillisreunan taakse kunnostettavaviheralue muotoillaan siten, että rantaviivasta tuleemahdollisimman luonnonmukainen. Kahlaa<strong>ja</strong>paikankohdalle rakennetaan näköalapaikka. Viheralueelleistutetaan yksittäispuita <strong>ja</strong> puuryhmiä. Koillisrannanmerenpuoleiseen päähän muodostetaan sopiviatasanteita rannalta onkimiseen <strong>ja</strong> uisteluun.L ä h t e e t1. <strong>Helsingin</strong> kaupunginhallitus, pöytäkir<strong>ja</strong>note 14.10.2002,1305§. Kaupunginvaltuuston 9. 10. 2002 tekemien päätöstentäytäntöönpano. Teknistä tointa johtavan apulaiskaupunginjohta<strong>ja</strong>ntoimiala, 13.2. <strong>Helsingin</strong> kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavoitusosasto2002. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö, asemakaava.3. LT-Konsultit Oy. Mellunmäen niityn <strong>ja</strong> Nybondaksenympäristön hoito- <strong>ja</strong> kehittämissuunnitelma. <strong>Helsingin</strong>kaupungin rakennusviraston julkaisu<strong>ja</strong> 2002:15 / Viherosasto.4. Ramboll, Kala- <strong>ja</strong> Vesitutkimus Oy, ArkkitehtihuoneArtto Palo Rossi Tikka Oy. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>n koillisrannansekä viereisen Varissaaren <strong>ja</strong> Kalkkisaaren välisenalueen toteuttaminen lintu- <strong>ja</strong> virkistysalueeksi30. 5. 2006. <strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>.5. Suomalainen Insinööritoimisto Oy, YmpäristösuunnitteluEnviro Oy. Broändan purolaakso. <strong>Helsingin</strong> kaupunkisuunnitteluvirastonjulkaisu<strong>ja</strong> 2001:8.6. Suunnittelukeskus Oy. <strong>Vuosaaren</strong> kaatopaikka <strong>ja</strong> täyttömäki.Kunnostussuunnitelma <strong>ja</strong> luonnos maisemointisuunnitelmaksi20. 11. 2001. <strong>Helsingin</strong> kaupungin rakennusvirastoHKR – ympäristötuotanto.7. Uudenmaan ympäristökeskus 19. 3. 1998. Mustavuorenlehdon <strong>ja</strong> Östersundomin lintuvesien (FI0100065) Naturatietolomake<strong>ja</strong> kartta.8. Uudenmaan ympäristökeskus, tiedote 10. 6. 2003. <strong>Vuosaaren</strong>kaatopaikka kunnostetaan.9. Uudenmaan ympäristökeskus, tiedote 15. 12. 2003.Sipoon Östersundomissa suojeltu arvokkaita lintulahtia.10. VUOSA-projekti, VUOLI-projekti. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong>ympäristö. Esite 2005.11. Ympäristöministeriö, tiedote 1. 12. 2006. <strong>Vuosaaren</strong>Huippu on paras teko monimuotoisen luonnon puolesta.12 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Mustavuoren–Porvarinlahdenluonnonsuojelualueen hoito- <strong>ja</strong> käyttösuunnitelma2005 –2014. Käsikirjoitus 2004. <strong>Helsingin</strong> kaupunginympäristökeskus.13. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Porvarinlahden etelärannanluonnonsuojelualueen hoito- <strong>ja</strong> käyttösuunnitelma2005 –2014. Käsikirjoitus 2004. <strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>.14. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Porvarinlahden kasvillisuuskartoitus2003. <strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>, <strong>Helsingin</strong> kaupunginympäristökeskus.15. Yrjölä R. Östersundomin lintuvesien hoito- <strong>ja</strong> käyttösuunnitelma.Kapellviken, Torpviken, Bruksviken. Käsikirjoitus2006. <strong>Helsingin</strong> kaupungin ympäristökeskus.SATAMAN RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT YMPÄRISTÖHANKKEET<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö141
Change language